Vuosi kotimaisuutalkoita

Yksi vuosi kotimaisuustalkoota ja 50 kohtaa, jossa pohditaan tulosvastuuta
viihteen alalla siitä tuloksesta, jonka itsenäisyytemme puolustajat meille
hankkivat.

Kiitos, jos jaksoit lukea yhdenkin!

Kiitos myös, jos annat kritiikkiä ja kiitos jos vaivaudut viemään viestiä
eteenpäin.

–Erkki Puumalainen


Kuuntele: Rintamamiehen testamentti
Tammikuu 1940 Lämpötila -37

Esittää: Antero Mäkelä
Kuvattu: Asemiesillassa Finlandia talolla
Kuvaus ja tuotanto: Poptori Oy

Äänen toistamisessa mie teen mitä pittää, mut hinnoilla leikkimää mie en ala!

70 kvartaalia sitten pieni itsepäinen Avainlippu-CD joutui puolustamaan itsemääräämisoikeuttaan maailmanlaajuisilta valtapyrkimyksiltä. Maailman mediamahdit olivat päättäneet jakaa musiikkimarkkinat neljään etupiiriin. Avainlippu-CD asettui ylivoimaista hyökkääjää vastaan aseistuksenaan usein vaan kolme sointua ja vahva tahto. ”Suomipoika tule hakemaan itsellesi idolia ja tasaa kansan ostovoimaa aurinkoiselle äiti Madonnalle”, kuului houkutus.

Tarkkaan lasketut soittolistat sekä niitä seuranneet levyjulkaisukeskitykset ja konsertit antoivat ymmärtää, ettei uudessa ihannemallissa kenelläkään voinut olla musiikinnälkä. Vaan eipä tullut Suomesta suurta musiikkimahtia, eikä edennyt valloitus aatteen tiellä, vaan tuli törmäys Karjalan mäntyyn. Suomalainen on aina tiennyt mitä ja mistä hän haluaa maksaa. Pilkatkoon vaan muu maailma hukattuja trendejä tai huonoa musiikkimakua, mutta yksi suomalainen ikivihreä vastaa kymmentä nevergreeniä.

Suomalainen kauppa ja kuluttajat maksavat vuosikymmeniä tappiollisen taiston sotakorvauksia. ”Valvontakomission” asettamat verollepanot tulivat lisäksi miltei kaikkeen mistä ääntä lähtee tai mistä ääntä voi kuvitella lähteväksi. Suomen hallitus seuraa voimattomana sivusta ja sotasyyllisyyskin myötäilee draaman kaarta. Viihteen jälleenrakentamistyössä tarvitaan nyt maalaisjärkeä, talkoohenkeä ja rahat kansantaloudessa pitäviä Avainlipputuotteita, sillä mis sie tarviit hyvvää vastiketta rahalles, täs siul on sellanen!

-Erkki Puumalainen

Taustaa kirjoitukselle

Sodan analogia levybisnekseen ja siihen liittyvä ilkeily on epäkorrektia, mutta samalla tulisi kieltää väite, että taloudelliset laskusuhdanteet olisivat sään kaltaisia ilmiöitä. Taustalla on aina sama ihmisen ahneus ja piittaamattomuus. Kun Spotifyn kaltaisia kaupan ja verotuksen ohittavia järjestelmiä haluttiin jouduttaa, 23.12 2008 tutkimusyhtiö Gardner väitti, että CD-levy eli viimeistä joulua. Lama laitetaan kuluttajan syyksi ja sen kostona palvelut ajetaan alas, vaikka ihmiset ovat investoineet miljardeja CD-soittimiin. CD on kurantti hyödyke vielä ainakin 10 vuotta. Viimeisen kvartaalin aikana Avainlippu-CD-levyjen myynti kasvoi 150 % edellisvuoteen verrattuna. Avainlipputuotteen "salaisuus" on kysyntä, tuotekehitys suomalaisten ehdoille, hinta, helppo saatavuus ja tarjonnan uusi kohdistaminen.

Tekstiä voi vapaasti lainata ja sitä voi kommentoida alla olevassa blogissa

http://www.viihteenkotimaisuustalkoot.blogspot.com/

Halpalevy selätti juhlavat julkaisut ammattilaisraadissa

Radiotoimittajien kuukauden levy valinta Juice4ever edisti levyhintojen alentamiskampanjointia. Mielikuva, ettei halvalla voi saada hyvää, on ollut iso este levyjen markkinaehtoiselle devalvoitumiselle. Ammattilaiset ymmärtävät, että ei voi olla kahta laatukäsitettä laitettaessa bittejä jonoon, kuin myös sen, ettei sisällön laatu saa lisäarvoa levymerkistä.

Vaikka Juice4ever sai ammattilaisilta suitsutusta ja ykkössijan, on taiteen paremmuuskilpaan syytä suhtautua varauksella. Loppukäyttäjä on ainoa tuomari! Kun levyt luodaan jokaiselle helpoiksi ostaa, kilpailu laajemmista sisällöistä synnyttää todellisen tiedon markkinoiden tarpeista. Tuottajien provosoimat ”viralliset listat” kaventavat markkinoita ja pyrkivät päättämään mistä ihminen "saa" pitää ja mitä kauppojen täytyy pitää valikoimissaan.

Musiikkiosastot ovat enemmän testilaboratorioita kuin kuluttajapalvelupisteitä. Onneksi ylihintaisten levyjen aika on lopullisesti ohitse, sillä niihin sitoutuva pääoma ei täytä erikoistavaran kiertovaatimuksia. Tunnuslukujen virheellinen viesti kysynnästä kylvää CD-levyn kuolemaa, vaikka maa on pullollaan soittimia ja viihteennälkäistä väestöä. Päivittämällä tuotantoketjun rakenteet nykyaikaan, markkinat kääntyvät villiin kasvuun.

CD-levy on kuollut, kauan eläköön CD-levy!

-Erkki Puumalainen

Tekijänoikeus vs. ahneus

Lakiesitys työsuhteessa syntyneisiin tekijänoikeuksiin puhuttaa mediassa. Sympatiani ovat tekijöiden puolella, sillä olen riippuvainen luovien ihmisten työstä. Asetelma on sama muillakin aloilla, sillä tuskin telakkapomokaan osaa hitsata lakisaumaa. Ahneet mediajätit ovat lobanneet sairaan mallinnuksen tekijänoikeusansaintaan. Laki luo sekä verotus- että veto-oikeuden teokseen, johon usein on osallistuttu vain ostamalla sen tekijänoikeudet pilkkahinnoin.

Tekijöitä ei pidä tartuttaa samaan ahneuteen, sillä palkkatyötä ei voi kivuitta saattaa ”iltalypsyn” piiriin. Tekijänoikeuksia sekä niiden tuloja generoivana ja niitä itse jakelevan tuotantolaitoksen edustajana en osaa erotella ihmisen työtä toisen ihmisen työstä. Jotkut myyntihenkilöistä haluavat osan palkkaansa provisiona, joillekin taas maksetaan kiinteää palkkaa. Kun mainos-, promootio- tai tuotanto-osastot ovat onnistuneet työssään tai sujuvan tuotantoketjun teho on mahdollistanut edulliset kuluttajahinnat, syntynyttä ansiota ei voi ohjata myyjän hyväksi. Toisaalta ilman myyntiä ja muita onnistumisia kukaan ei saisi mitään!

Mikään työvaihe ei voi olla niin arvokas, että siitä pitää saada sekä täysi palkka että kollektiivisesti tuotetun menestyksen subjektiivinen bonusoikeus. Sekä että palkan vaatiminen sotii myös sopimisoikeutta ja yhdenvertaisuutta vastaan. Aikana, jossa työn saaminen ja sen teettäminen on monin verroin vaikeampaa, ei tulisi hämmentää. En usko, että laajalla joukolla adressien allekirjoittajista on mitään muuta mielessä kuin halu saada työtä ja toimeentuloa. Tuntemani luovan työn tekijät ovat lähes poikkeuksetta joustavia ja mukavia ihmisiä. On epäreilua, että heidän elämällään tehdään järjestöpolitikointia.

Näkemyksetön sotiminen tuhoaa työn tekemisen edellytyksiä erityisesti sisältöteollisuudessa. Jos sen ansaintaedellytyksiä kavennetaan, uustuotanto eli työt vähenevät dramaattisesti. Ansainnalla en tarkoita liikevoiton maksimointia vaan sitä tuloa, millä ylläpidetään uuden tuottamisen laatu ja määrä. Se on Suomessa rahoituselementtien puuttuessa ainoa tapa pääomittaa sisältötyötä. Normiteollisuudessa sitä kutsutaan työllistämiseksi, jonka hyväksi jokaisen vastuullisen kansalaisen tulee tänä päivänä toimia.


–Erkki Puumalainen

Valtakunnallinen SATUPÄIVÄ

Tänään on kansallinen satupäivä, jonka johdosta Poptori esittelee ehkä suurimman yksittäisen tuotekehityksensä. Se on julkaistu jo Portugalissa, Kreikassa, Venäjällä, Islannissa ja se on tulossa Saksaan, Ranskaan, Englantiin, Irlantiin ja Italiaan.

Satu jää aika ajoin ”hyperventilaatiomarkkinoiden” jalkoihin, mutta palaa aina aika ajoin lähtöruutuunsa, kunhan sille luodaan moderneja sovelluksia. Tätä ilmiötä on esim. Disney hyödyntänyt surutta. 30-luvulla kunnianhimoinen Lumikki-elokuva oli kustannuksineen miltei kaataa yhtiön, mutta se käänsikin sille uuden suunnan. 80-luvulla räjähti pankki, kun satukirjan rinnalle luotiin kasetti kuuntelua varten.


Poptorin kehitys maailman lapsille on Hybrid Media

Kirjan ja CD:n lisäksi CD:n ROM-raidalla on pelejä, mutta myös linkki Joulupukin kotisivuille. Lapset voivat turvallisin mielin ”Joulupukin valvonnassa” verkottua ympäri maailman internettiin. Maailma puolestaan saa tietää, mikä on esim. Joulupukin virallinen edustaja eri maassa jne. Joulupukki lukee Joulukalenterin netin yli, joten sivuilla myös käydään. Joulupukin kumppanit luovat muita palveluja maailman lapsille ympäri vuoden. DVD:llä satu on luettavissa sähköisenä kirjana ja lukijan tekstin saa TVä-ruutuun kuten Karaokessa. DVD:llä on aina paikallinen kieli ja yksi vieras kieli, eli yleisimmin Englanti. Lapsi voi seurata miten teksti kirjoitetaan tai lausutaan. Ääni on 5.1 surround, joten kun susi tulee selän takaa, se myös kuulostaa siltä.

Tutustukaa tästä linkistä englanninkieliseen videoesittelyyn.

–Erkki Puumalainen

Astetta parempi tribuuttilevy

Tuskin koskaan maailmassa on tehty tribuuttilevyä, jonka takana on samoja ihmisiä kuin itse alkuperäisissä teoksissa. Ehkä juuri sen takia olemme saaneet kuulla monen ammattilaisen mielipiteenä, että tämähän on jopa parempi kuin alkuperäinen. En tietenkään vertaile ainutlaatuisen Juicen tulkintoja toisten, ehkä yhtä legendaaristen osaajien vastaaviin, sillä se olisi mieletöntä.


Mutta onhan se etu, jos jokaisen kappaleen esittää taiteilija, jonka suuhun laulu parhaiten sopii. Lisäksi kaikki, jotka ovat joskus musiikillisesti jotain uutta luoneet, harmittelevat jälkeenpäin, että tuon olisin voinut tehdä paremmin. Tämä paranneltu, sekä Juicen oma tuotanto ovat molemmat saaneet kipakkuutensa Kihniön MSL- tai Juicen sanoin ”Soundqvist”-studiolla Mika Sundqvistin isällisen valvonnan alla.

Kuuntele Discopressin ainutlaatuinen haastattelu levyjen tekemisen tunnelmista silloin ja nyt.

Kuluttajat palvelee 1000 kauppiaan Joy-jakeluverkosto vähintään yhtä legendaarisella 5 euron kuluttajahinnoittelulla.


–Erkki Puumalainen

Suomalaisen Sisun Sankaritarinoita

70 vuotta sitten Suomi joutui sotaan huolimatta 1932 tehdystä hyökkäämättömyyssopimuksesta Neuvostoliiton kanssa. Miehet temmattiin lumeen ja pakkaseen torjumaan häikäilemätöntä hyökkäystä, joka olisi onnistuessaan johtanut suomalaisuuden katoamiseen maailmankartalta. Neuvostoarkistojen avauduttua saatiin lukea Stalinin suunnitelmat suomalaisen papiston ja lukeneiden lahtaamisesta ja muun väestön kuljettamisesta kauas kotiseudultaan Neuvostoliiton periferiaan.

Siinä tilanteessa ei ollut sankareita. Oli vain joukko pelokkaita miehiä, joilla ei ollut vaihtoehtoa. Tänään voimme lämpimässä kuvitella tilannetta, jossa joulun odotus muuttuu näköalattomaksi tuskien tieksi. Historiankirjat eivät ikinä kykene välttämään itse elämää sekä sen tunnetiloja rintamalla ja kotijoukoissa. Parhaiten sitä kuvaavat aikaan sijoittuvat runot ja laulut. Yksi maan vanhimmista talvisodan kuvaajista oli 26.8.2009 menehtynyt Antero Mäkelä. Hänen tulkintansa ovat liikuttaneet kyyneliin satojatuhansia nykyihmisiä eri tilaisuuksissa.

Anteron voimien hiipuessa lupasin hänelle, että hänen elämäntyönsä tulisi olemaan aina ihmisten saatavilla. Onneksi sen keskeiset osat saatiin tallennettua.

Kuuntele näyte!

-Erkki Puumalainen

Eläköön ikärasismi!

Sain kunnian olla kutsuvieraana Dannyn uuden Rock Academy Show'n lehdistö- ja kutsuvierasnäytöksessä. Vaikka asemaani kuuluisi olla puolueellinen, en ole sitä pisaraakaan todetessani; nuoret – tehkää perässä. Tällä tavoin viimeisteltyä, näin kurinalaista sekä näin yleisöille suuntaavaa ja yleisön ehdoille luotua suomalaista viihdepalvelua ei nouseva sukupolvi saa nähtäväkseen. Olemme olleet huolissamme senioriteetin katoamisesta. Huoli on edelleen olemassa, mutta tästä illasta sai aidosti uskoa ja voimaa.

Miksi ihmeessä vellejä ja puuroja pitää sekoitella? Miksi yrittää miellyttää nuorta alle kolmekymppistä kriitikkoa tai mediavaikuttajaa materiaalilla, jonka sielu menee hänen ymmärrys- ja kokemuspiirinsä ulottumattomiin? Ei nuorikaan osaa eikä missään tapauksessa edes halua suunnata tarjontaansa meille. Älkää nuoret dissatko meitä, niin me emme dissaa teitä.

Sitä paitsi me olemme se porukka, joka ensimmäisenä uskalsi olla eri mieltä vanhempiensa kanssa, eli me ymmärrämme teitä. Ehkä me kehittyneemmän musiikkikorvan edustajat ja pullamössön syöttäjät olemme liiaksi unohtaneet omat tarpeemme. Meidän tulee tästedes toimia omiemme joukossa ja vaatia enemmistönä itsellemme rakenteita viihteen palvelutuotantoon.

Missä on aikuinen radiokanava, TV ja musiikistamme kertovat lehdet? Aikuisen tarve idolinsa kannattamiseen ja musiikillisen perimänsä vaalimiseen on oltava lähtökäsky kaupalle, medialle ja viihteen palveluja tuottavalle ammattikunnalle! Ei täällä mitään lamaa ole, vaan suunnaton nälkä!

–Erkki Puumalainen

Katoaako Suomesta Senioriteetti?

Lapsuus, nuoruus ja sitten kuollut on nykyelämän pikataival, jos sitä mitataan maamme palvelutuotantojen kehityksenä. Itseään ylistävä yhteiskunta ja miljoonabonuksia nauttiva liike-elämä ovat arvioimassa työnsä onnistumista omakehun varassa, sillä yli puolet kansakunnasta jää kasvavassa määrin palvelujen ulkopuolelle. Aikuisväestö ei tunnu tulevan edes kuulluksi itse luomassaan yhteiskunnassa.

Edes sotiemme veteraanit eivät saa osakseen sitä toimeentulotukea, joka työrajoitteiselle alle kolmekymppiselle on itsestäänselvyys. Vanhuuden ja viisauden syrjäyttäminen ovat maamme kilpailukyvyssä suuri miinus, sillä keski-iän paremmalla puolella olevat ovat valtava henkinen ja fyysinen potentiaali. Paitsi että heitä on yli puolet väestöstä, heidän vapaa ostovoimansa ja vapaa-ajan määränsä ovat moninkertaiset loppuväestöön nähden. He ovat valmiita osallistumaan yhteiskunnan ylläpitoon paljon mieluummin kulutuksellaan kuin veroja maksaen. Eräs suurimmista palvelutyhjiöistä on viihdetarjonta, sillä viihdemaailmassa on aina harhailtu viimeisten hittien perään.

Tarjonnan muodostaminen kysynnän ehdoille on ainakin toistaiseksi ollut äänilevybisnekselle vierasta. Monelle Olavi Virta lauloi viimeiset merkitykselliset hitit ja suurien salien täyttämiseen tarvitaan poikkeuksetta yli 40 vuotta maata kiertänyt artisti. Tosin tätä väestöä ei vedätetä trendipelleilyllä eikä ylihinnoilla, eivätkä he suostu kuluttamaan halpalaareista sitä, mikä ei muillekaan ole kelvannut. Puhdas Elämä Lapselle -instituutio suorastaan huutaa rinnalleen Viihtyisä Elämä Aikuiselle -ajattelua.


–Erkki Puumalainen


Tutustu uusimpaan aikuisviihteen läpimurtoon!

Lisää viihdekeskustelua!

Matti Oiling on poissa

Surukseni saatan todeta, että yksi kiistaton kansainvälisen tason lahjakkuus on poistunut suomalaisesta viihdebisneksestä. Matti Oiling paitsi että hän oli rumpalina legenda, oli arvostettu pelinrakentaja myös maamme rajojen ulkopuolella. On sääli, että Suomessa ei ole voimavaroja hyödyntää tällaisia lahjakkuuksia riittävästi. Kiitos Pekka Karhuvaaran ja hänen silloisen työnantajansa tukioston, saimme tallennettua kappaleen Matin ammattitaitoa.

Matti oli myös hyvä ja lämminhenkinen kaveri. Muistokirjoituksissa on tapana sanoa ystävä, jota sanaa minäkin käyttäisin, ellei kiire ja hektinen elämä olisi rajoittanut tapaamisiamme vain liikeasioihin. Nekin epäonnistuivat, sillä aikomus julkaista Matin vanhat rumpukoulut DVD-muodossa jäi työpöydälle.

Taiteilijan etuoikeus elämän jatkumiseen kuolemankin jälkeen on eräällä tavoin kadehdittavaa. Yhdessä tuottamamme Blues Train -albumi on erittäin hyvä ja näen parhaana tapana kunnioittaa Matin muistoa liittämällä sen osaksi 5 euron konseptiamme ihmisten nautittavaksi. Kuningas on kuollut, eläköön kuningas!

-Erkki Puumalainen

Poptorin Sadonkorjuujuhla valoi toivoa levybisneksen uudelle kasvulle.

Mukana oli virallista edustusta Suomalaisen työn liitosta, Suomen Yrittäjistä, Eduskunnasta, kaupasta, artisteista ja muista ammattilaisista.

Kriittisin teema oli luovan alan työn arvostus. Toteuttaessaan uutta ajattelua kotimaan tarjontaan ja vientiin on Poptori vuosittain täystyöllistänyt keskimäärin 26 ihmistä. Puolet heistä tekee yksinomaan kauaskantoista sisältötuotantotyötä, eli vuodessa yli 26 000 henkilötyötuntia. Lisänä freelance-työvoima n. 5 000 tuntia, eli 10 vuodessa humppamyllyä on pyöritelty yli 300 000 henkilötyötuntia.

Mikäli olisimme laskuttaneet tunnit alan keskilaskutuksen mukaan n. 80 euroa / tunti, kassassamme olisi 25 milj. euroa rahaa. Tai jos olisimme olleet rakennusmiehiä, pystyssä olisi neljännes Ideaparkista. Nyt meillä on vaan tekijänoikeuksia, joilla tosin tiedämme koneistomme voivan tuottaa tallenteiden suoja-ajan puitteissa jopa 100 milj. kappaleen CD, DVD, tai muun formaatin myynnin Suomeen ja ulkomaille ilman merkittäviä lisäinvestointeja! Ikivihreän materiaalin kyseessä ollen 5000 kpl:n (ka.) vuosittainen nimikemyynti ei ole lainkaan utopistinen tavoite edes yksin Suomessa.

Rahoituksen puuttuessa maan tavaksi on tullut myydä luova työpanos ulkomaisen yhtiön hyväksi. Yhteiskunnan tiedostamaton velanotto kasvaa, kun ei teollisten tekijänoikeuksien tuotantoon ja niiden suoja-aikoihin suhtauduta kuten muussa teollisuudessa. Tämä on suomalaisen työ- ja elinkeinoelämän yhdenvertaisuusnäkökulmasta laiton tila ja sen tulisi olla siitä vastaavan ministeriön ykkösagenda. Laman läpi kun ei kasvua ole näköpiirissä muualle kuin luovaan talouteen. Koska vientikään ei vedä, tulee voima suunnata tuontia korvaavaan kotimaiseen kulutukseen. Helpointa ja jopa ilmaista se on muuttamalla osa työllisyystukea rahoitustuotannoksi luovan toiminnan työllistämiselle.

IPR (Intellectual Property Right) eli oikeus älylliseen omaisuuteen kuuluu jäädä sinne missä äly on välähtänyt!

–Erkki Puumalainen


Katso koostevideo Sadonkorjuujuhlista ja puheenvuoroista
www.poptori.fi/promo/satoa

Katso Rock Academy
www.danny.fi

Michael Jackson -iltalypsyn kolmannen vaiheen alkaessa Kotimaisuustalkooasioita on hyvä palauttaa mieliin.

Lauri Tähkä soitti pääministerille tärkeää ajateltavaa

Hyvä Lauri, kun pidät pääministerin hereillä alan kysymyksissä. Meidän ”härmäläisten” pitäisi silti tarkentaa asiakokonaisuutta, sillä valmistelussa oleva suoja-aikalaki palvelee ulkomaisia levy-yhtiöitä ja vain muutaman prosentin verran muusikoita ja meitä suomalaisia yrittäjiä. Levy-yhtiöjättien panos tuotekehitykseen on nykyisin olematon, sillä niiden ensisijaistehtävä on tuottaa rahaa. Suoja-aikaa jatkettiin jo 25 vuodesta 50 vuoteen 90-luvun alussa. Beatles ja 60-luku olivat silloinkin vapautumassa kansanomaisuudeksi. Se myös perusteltin muusikon hyötynä, mutta miten kävi? Ala tuhoutui ja vain ahneus ja rikollisuus rehottavat.

Levytuotantokulut kotiutuvat nykyhinnoin jo muutaman tuhannen levyn myynnillä. Kun levyjäsi myydään kymmeniä tuhansia, luomistyöstäsi jää satoja tuhansia euroja liikevoitoksi levy-yhtiöön. Kaikki kunnia levy-yhtiöllesi ja bändillenne suurenmoisesta työstä suomiviihteen hyväksi, mutta mikäli työn julkaisisi suomalainen yhtiö, ylijäämä jäisi Suomeen. Tuotoilla voisi kehitellä uusia "lauritähkiä" ja viihde saisi elinvoimaa. Oletan, että tuotekehityksestänne on eniten vastannut Tähkä & kumppanit. Globaalijätit ostavat rahalla markkinat, ihmiset ja osaajat. Nyt on sinun vetovuorosi generoida pääomaa siirrettäväksi amerikkalaisille eläkeyhtiöille. Kun levysi synnyttävät miljoonatuotot Suomessa, niin mitä tuo Beatles katalogi yli 6 miljardin ihmisen kulutuspinnassa 70 vuoden aikana? Kerro Matti Vanhaselle, että komentaa ministerinsä panemaan luovan teollisuuden edellytykset maassamme kuntoon, että hyvät ammattilaisemme saisivat myydä työpanoksensa suomalaisen yhtiön hyväksi tuomaan kilpailua.

Eri tekijänoikeudet pitää myös ymmärtää erottaa toisistaan ja käsitellä teolliset oikeudet samoin kun patentit. Luovan työn panos on saatava kohtuuhinnoin kuluttajien ulottuville, ettei sitä tarvitse varastaa. Yhdeksän kymmenestä levysi haluavasta jättää sen ostamatta hinnan vuoksi. Lääketeollisuudessakin kilpailun vapauttaminen poisti turhan päänsäryn edullisemmin. Sinun tekijänoikeutesi teoksiisi päättyy vasta 70 vuotta kuolemasi jälkeen nykylainkin puitteissa. Eli mitä edullisemmin niitä saa käyttää, sen enemmän ja laajemmin niitä käytetään ja sen suurempi hyöty sinulla ja sinusta pitävillä kuluttajilla niistä on. Monopoli ei tuone lisäarvoa Koskenkorvallekaan. -Erkki Puumalainen

Viimeinen osa tätä tarinaa

Viihteen kotimaisuustalkoot on nyt saavuttanut yhden tavoitteistaan. Hanke käynnistyi viime vuoden lopun virheellisen tiedotuksen vastavoimaksi. Mielestämme tiedottaminen demotivoi kotimaista levyteollisuutta ja sen sidosryhmiä suomalaisen musiikin vientipyrkimyksissä sekä CD-myynnin kehittämisessä. Tahdoimme argumentaatiollamme todistaa että näin ei ole, vaan kotimaisista lähtökohdista ajatellen tilanne on jopa päinvastainen. Todistelumme päättyy täysihintaisen uutuuslevyn julkaisemiseen 5 euron hintaluokkaan.

Lue perusteet kotimaisen julkaisutoiminnan mittaville mahdollisuuksille Perttu promo.doc

Kotimaisuustalkoot toki jatkaa tiedotustoimintaansa, joten pysy kyydissä.

–Erkki Puumalainen

Lue uutisointi viennin kääntymisestä tuista huolimatta laskuun.

Lue uutisointi CD-levy elää viimeistä joulua.

Katso kotimaisuuspaneeli Lavakauden päättäjäisistä Ikaalisissa

http://www.floobs.com/videoclip.html?id=15120

Matkaa laulajan kurkusta kuluttajan taskuun voi lyhentää

Kapea tarjonta, korkea hinta, soittolistat, vaikea saatavuus ja kilpailun puute ovat haasteita, eivät syitä jättää 15 milj. CD-soitinta ilman sisältöjä.

CD ei kuole 10 vuoteen, sillä niin kauan kun talouksissa on > 500 000 CD-soitinta, on mieleisille sisällöille markkinoita. Jopa C-kasettisoittimia on vielä niin paljon.


Äänitteiden kulutusta edistävä Viihteen kotimaisuustalkoot – Snapshots–promootio, olkaa hyvä

DANNY – Ihmiset rakastakaa
Vexi Salmi ja Kassu Halonen ovat tunteneet kansan musiikilliset tarpeet niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Danny taas on kosketellut tulkinnoillaan suurista ikäluokista lähtien lähes 4 miljoonaa suomalaista. Tämän kolmikon musiikillisen viesti tälle päivälle kannattaa ottaa vastaan. KUUNTELE TÄSTÄ!

KATJA LUKIN – Rokaten ja rollaten
Tämä yli 10 vuotta Dannyn taustalla ja rinnalla esiintynyt D-Voice, astui kesän Miljoonarokissa eturiviin ja kuumensi yleisön fiilaamalla, hoyläämällä ja rakastelemalla sovinistiset äijärokit naisnäkökulmaan. KUUNTELE TÄSTÄ!

MILJA KAUNISTO – Elvis pistoksissa
Aito suomalainen ranskatar Milja mallinsi Joulupukin Virallisen Joululevyn ranskankielisen raidan. Kymmenentuhatta pääosin ulkomaista You Tube -katsojaa eivät voi olla väärässä. (Google: ”the Chrismas song frenh”). Milja yllätti tuotantotiimimme keväällä mainitsemalla sivulauseessa, että ”On mulla omiakin biisejä.” Mitä tarinaa!? KUUNTELE TÄSTÄ!

TYYNE & MARTTA – Kuumat aallo
Juupajoen Siviän sisarukset rikkovat tabut ja hyvän maun rajat poskettomalla floorshowllaan. Pikkuhousunsuojat on syytä vaihtaa tenaleideihin ennen näiden tyttösten keikkaa. Levylle siitä tarttui tällainen jälki KUUNTELE TÄSTÄ! Vapaasti käytettävissä oleva RADIOESITTELY.

OSSI AHLAPURO – Minun tieni (My Way)
Jos miehen lempinimi on ääni, on hänellä oltava myös tarina. Tämän biisin esittäminen pitäisi jopa kieltää ennen kuin esittävän taiteen tekemistä on yli 40 vuotta takana. Nyt asia on suomalaisen version osalta korjattu. KUUNTELE TÄSTÄ!

Snapshots luotiin 1993 Snap-levymerkkimme parempaan kuluttajapalveluun tanssipaikoille ja radioihin. Soittolistojen kaventuminen vaatii nyt uutuuksille lisää jakeluteitä tullakseen loppukäyttäjän ulottuville.Snapshots sulautuu kokoelmiin. ”Hyvän olon hitit – itselle ja ystävälle” (HOH). Levyuutuus tavoittaa ”suuren raadin” 19 saman genren hitin kanssa. 5 euron hinta edustaa pysyvää levyalea ja Musicard-formaatti ilon päiviä ystäville.

Tyyne & Martta Järviradion näköradiohaastattelu http://www.floobs.com/videoclip.html?id=15105


–Erkki Puumalainen

Sammon ryöstö a'la KMS?

Tällä otsikolla Tommy Taberman käytti puheenvuoron Eduskunnan kyselytunnilla 10.5.2007 puolustaessaan enemmistökansanedustajien kantaa tekijänoikeuksien suoja-ajan jatkamiseksi 95 vuoteen. Ellei kantaan liity viime aikoina puhuttua vastiketta, hän todistaa poliittisen vallan kulkevan täysin kansainvälisen suurpääoman johdateltavissa ja siten tarpeesta laittaa edustajamme kansantalouskursseille.

Rare Exports käytti Niko lentäjän poikaa ja Joulutarinaa hyvinä esimerkkeinä kertoessaan Joulupukin olevan elokuvien myyntivaltti. Jalmari Helanderin ideasta syntynyt 1.9 milj. maksava Joulupukki-uutuus tuotetaan isolta osin ulkomaisella pääomalla. Joulupukki on yksi tunnetuimmista brändeistämme maailmalla. Jos maallamme ei ole rahaa panostaa luovan työn tekemiseen (työpaikkoihin), tuotot valuvat ulkomaisen pääoman hyväksi. Ikiomasta Joulupukistamme ja kaikesta Suomessa tuotetuista luovista ideoista tulee ulkomainen tuote.

Viime viikolla Nokia ilmoitti, että se reivaa bisneksensä laitevalmistajasta sisältötuottajaksi. Suomeksi se tarkoittaa Elcoteqin kaltaisen alihankintatyön muuttumista vielä suuremmaksi sisältöbisneksen kysynnäksi. Maamme viihde-, peli- ja softaosaamisen synnyttämä talouden ikiliikkuja vie tuotot ulkomaille jos sisältötuotannon ja sen tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta ei haluta ottaa Suomessa tosissaan. Suomalaisesta työstä ei synny vientituloja ja lainsäätäjä vielä varmistaa siitä tekijänoikeusmaksujen kautta suomalaisille velkavankeuden kymmeniksi vuosiksi ulkomaille. Sampo on ryöstetty ja vieläpä laillisesti.


Erkki Puumalainen
Poptori Oy
Joulupukin virallinen levy-yhtiö

http://www.poptori.fi/joulutarjonta/

Huippuammattilaiset Lamantappotalkoisiin

IHMISET RAKASTAKAA!

Viihteen syvintä olemusta ymmärtävät, henkisen osaamisen voimanostajat Danny, Vexi Salmi ja Kassu Halonen tuovat omaa panostaan laman torjuntaan. Vanha, hyväksi havaittu rakkaus on täsmälääke ”heti tänne kaikki mulle” krapulaan. Myös Tommy Taberman jakanee tässä ensikertaa mielipiteeni. Paitsi että kyseessä on ilmiselvää hittipotentiaalia, piilee sanomassa rikkaamman elämän resepti. Huomioimalla toiset saa itselleen enemmän. Tämän viisauden lausui myös Rockefeller kun häneltä kysyttiin, miten hän on jättiomaisuutensa luonut. Vastaus oli: palvelemalla ihmistä. Kun antaa saa monin verroin takaisin, eli sitä kai se rakkauskin perimmiltään on. Kappale on suomalaisena tuotantona mitä parasta rakennusainesta viihteen kotimaisuustalkoille.

Kuuntele: Ihmiset rakastakaa www.poptori.fi/rakastakaa


Säv. Kassu Halonen
San. Vexi Salmi
Tuottaja: Poptori Oy

Viihteen kotimaisuustalkoot on myös vakavaa asiaa

Lähihistoriamme suurin trauma käynnistyi päivälleen 70 vuotta sitten. Se synnytti loputtomat määrät kysymyksiä, jotka jäivät vastauksia vaille. Taustalla ei ollut ihmiskunnan tahtotila, vaan sairaat ideologiset valtapyrkimiset.

Suomen Puolesta on Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen ensimmäinen aiheesta julkaistu puolueeton ja vääristelemätön dokumentti. Teos kattaa kirjan ja 2 DVD-levyä. Toisella levyllä on itse dokumentti ja toisella veteraanit kertovat aitoja sotatarinoita sieltä jostakin. Kirjan harvinaisena erikoisuutena on sodan tapahtumakalenteri päivämäärittäin alkaen 1.9.1939 ja päättyen 27.4.1945 eli hetkeen kun Suomen lippu nostettiin kolmen valtakunnan rajalle viimeisten saksalaisten poistuttua Suomen maaperältä.

Katso näyte: http://www.poptori.fi/suomenpuolesta/

Dokumenttiosaa on tehty erillisenä maailmanversiona englanniksi ks. http://www.poptori.fi/NW ja pohjoismaiseen käyttöön ruotsiksi http://www.poptori.fi/KN. Kampanjoimme tuotetta seuraavat 5 vuotta, mutta erityisesti tänä syksynä, kun Suomen kohtalon sinetöivän Talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi myös 70 vuotta.

Veteraanien muistoa kunnioittaen,

–Erkki Puumalainen

Poptori kuittaa valtion yrittäjyyden, työllistämisen ja kehittämisen vetoomukset

Onko perussuomalaisuus retoriikkaa, pettääkö Kepu vai ylikansallinen Kokoomus, vihertääkö kateus punan ja haalistuuko vihreys lobbausvoimiin tai johtaako maata ruotsalainen eliitti vai KMS-veljet? Tämäkin kirjoitus haluaisi olla positiivinen ja rakentava.

Kotimaisuustalkooblogin 32:lle provosoivalle ajankohtaiskysymykselle ei ole noussut vastuunkantajaa tai vastaväitettä. Kiitos lehdistön, moni mielipide sai edes julkisuutta. Päättäjiä ei tunnu kiinnostavan itseään koskeva rakennemuutoskeskustelu, sillä budjettiriihi ratkoo nytkin ongelmat kulutusveronkorotuksilla ja valtionvelan kasvattamisella. Leikkauspohjaa ja velanmaksun hoitamiseen tarvittavaa hedelmätöntä työtä tulee riittämään myös seuraavien sukupolvien ajoiksi.

Blogi käynnistyi kahdesta syystä. Valtion tukema ja ÄKT:n ohjauksessa oleva Musex raportoi vientilukujen KTM/TEM-tuesta huolimatta kääntyneen laskuun levy-yhtiöiden kotiuttaessa tulokset ulkomailla ja tutkimusyhtiö Gardner manasi CD-levyille viimeistä joulua. Poptori käynnisti kiistellyn tervehdyttämisohjelmansa vuonna 2001. Näimme nuorison siirtyvän nettiin ja satsasimme arkikäyttöön sekä enemmistöväestön palveluun. www.poptori.fi/joy


Uutta tältäkin rintamalta

Ikivihreiden hittien kierrätys saa uuden ulottuvuuden, kun Tapani Pertun uutuuslevy julkaistaan. Todistamme, että uutuuslevy tuo 10 vuodessa enemmän rahaa 5 eurolla, kuin jos se myytäisiin kvarttaalilogiikalla 20 eurolla. Sen kohderyhmä on yli 3 milj. ihmistä ja realistinen myyntitavoite on 200 000 levyä eli milj. euroa 10 v. aikana. Nykyjulkaisut saavuttaa tästä n. 10 %

Kysymys T&E-ministeriöön, Ministerit Mauri Pekkarinen ja Anni Sinnemäki: Miksi kotimaista, kestävän kehityksen sisältötuotantoa synnyttävien ihmisten arvokas työ ei ole yhdenvertaisessa asemassa saamaan julkisen rahoitustuotannon palveluja sen suunnitellulle takaisinmaksuajalle? Ei tätä työtä voi tehdä näin armottomassa ja arvottomassa maassa!

Kuuntele näyte: www.poptori.fi/perttu

-Erkki Puumalainen

Elämysteollisuus rakentaa elämää

Suomi elää syvää näköalatonta aallonpohjaa. Stora Enso vetää mattoja jalkojen alta, ja kansa vaatii ammattiliittojen suulla päitä vadille. Ennen kuin kriisi eskaloituu veljessodaksi, meidän tulee käydä laajempi talkookeskustelu. Kysyntä vaatii pohjahintoja ja tarjonta yrittää vastata huutoon. Kasva tai kuole sääntö ei anna liittojen vaatimaa valinnan tilaa. Pörssiyhtiöiden päätöksiin voi reagoida vain luopumalla omistuksesta tai ostaa muut osakkaat ulos. Valtio kantaa vastuun rahoittamalla syntyvän työttömyyden kustannukset. Valta ja vastuu ovat toistensa vastepari ja keskustelua voidaan käydä siitä, onko valtio-omistamisen riski järkevää jakaa muiden kanssa. Maamme ja teollisuutemme on myyty. Ilman uutta Suomeen suuntautuvaa tulovirtaa tai täällä virtaavan suomalaisen rahavirran kääntämistä kotiinpäin, muutumme banaanivaltioksi.

Luova talous on yksi maailman merkittävimmistä kasvusuunnista, mutta sekin pyörii nyt ulkomaisen suurpääoman ehdoilla. Hyvä esimerkki on Madonnan konsertti, joka samalla oli osa Madonnan levymyynnin promootiota. Upea show ja kaikki kunnia sille, mutta 85 000 ihmisen elämys vei kotimaiselta viihteen palvelutuotannolta matkakuluineen 10 miljoonan euron edestä kysyntää. Samalla rahalla olisi kyetty luomaan 2 000 huvipaikkaan 50 000 viihteen ja palvelualan ammattilaiselle työpäivä ja miljoonalle ihmiselle tasokas kotimainen ohjelma. Joka sentti olisi jäänyt kansantalouteemme, mutta nyt ne pidentävät Madonnan Mersua ja vahvistavat ulkomaisten taustayhtiöiden tasetta.

Köyhyys on valintakysymys! Ennen kuin revimme rikkaa etsiessämme silmiä toistemme päistä, voisimme tarkastella, josko omastamme löytyisi kadonnut suomalainen tukkipuu. Suomalainen kuluttaja on kansantaloutemme vallan huipulla. Tekemällä ”reilun kaupan” valintoja suomalaisen palvelutuotannon hyväksi autamme parhaiten itseämme.

-Erkki Puumalainen

Työministeri arvokkaassa työssä

Toivoin asiaa tuntevalta uudelta työministeriltä avausta, jonka hän teki (HS 31.7) luovan yrittämisen ongelmista. Luova talous on kasvanut ”salaa” maailmantalouden veturiksi, mutta viihde on myös keskeinen tekijä arjen jaksamisessa. Viihteen työllistämisvaikutus on lisäksi exponentiaalinen, koska artistin keikkasuosio on suorassa suhteessa levytyksiin.

Lama-aikoina valtio on aina vedonnut kansalaisiin ja yrityksiin, sopeutumatta itse muutosvaatimuksiin. Tarjosin samoja lamalääkkeitä kun Sinnemäki nyt kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajan työhuoneessa Tammikuussa -93. Esitin luovan talouden ongelmat ja myös mahdollisuudet, nähtyäni mediajättien valtaavan markkinoita maailmalla ja Suomessa. Syksyllä -93 Warner sinetöi Fazer-kaupalla lopun kulttuurihistoriaamme maailman omaisuudeksi. Sitä seuranneen tekijänoikeuksien hinnoittelun ja ylisuojaamisen liiketoimintahaitat markkinamenetyksineen, aiheuttavat maallemme miljarditappiot vuosittain. Kotimainen uustuotanto on lisäksi näivettymässä kertakäyttöhitteihin.

Viiden eri hallituskokoonpanon viranhaltijat ovat olleet varauksetta samaa mieltä aineettoman omaisuuden arvottamisen tärkeydestä ja siitä, että luovalla teollisuudella tulee olla yhdenvertaiset rahoitusedellytykset. Kategorisesti vastuuta siirrettiin rahattomalle opetusministeriölle, mutta siitä lähtökohdasta myös Nokian olisi kuulunut kehittyä viestintäministeriössä. Ongelma ei ole luukkujen määrä, vaan pelin ymmärtäminen luukkujen takana. Työministeriön siirto TEM:n antaa legitimaation ja uutta toivoa.

Virkamiesosaaminen olisi väärä tai liian helppo vastaus, sillä he toteuttavat valmisteluelimiensä esityksiä. Ne taas eivät puhu yrittäjien tai kansalaisten kanssa, vaan luottavat järjestöihin. Ulkomaiset yhtiöt ovat dominanssivallassa kaikissa järjestöissä, joten ”Kehittyvien ulkovaltojen Suomi -hyväveli” konsultoi agendat. Miksi se loisi edellytyksiä kotimaiselle vastavoimalle itseään vastaan?

Ulkomainen pääoma etsii tuottoja myös markkinavoimalla. Avainlippuyrityksellä ei ole tätäkään kilpailukykyä, koska sen käyttöpääomaa kuormittaa usein yli liikevaihdon suuruinen ”arvoton” investointi tekijänoikeuksien palkkakuluihin. Kiskurihintainen ja epävakaa ”piikkiraha” tekee raskaalla taseella kyntävistä yrityksistä heikkoja. Tuskaa lisää harhaoppi siitä, että vain ylilikvidi yritys on kunniallinen ja rahoituskelpoinen.

Kun työmarkkina… yms. tukia ohjataan keinottelulta työllistäviksi lainarahoituksiksi, teoksien tekijänoikeudet jäävät Suomeen. Maailma ymmärtää jo niiden arvon, sillä EU valmistelee niille 70-vuoden lainsuojaa. Anni Sinnemäen on lyötävä molemmat nyrkit pöytään luovan työn työpaikkojen ja Suomen vaurastumisen puolesta.

–Erkki Puumalainen


Lue artikkeli:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ty%C3%B6ministeri+Sinnem%C3%A4ki+haluaisi+kulttuuriyritysten+tuet+yhdelle+luukulle/1135248089289

Ääni- ja kuvatallennebisneksen tukijärjestelmät kaipaavat päivitystä

Musex organisaation vienti- ja kiertuetukien ympärille syntyneen keskustelun vastakkainasettelu ei muuta tosiasiaa tukien tuottamista surkeista tuloksista. Uskon kyllä joidenkin tukien puolestapuhujien aitouteen työnsä puolesta, mutta heidän ulottuvillaan ei tunnu olevan kaikki tieto itselleen parhaan päätöksen synnyttämiseksi. Neljällä monikansallisella jättiyrityksellä on suvereeni vaikutusvalta kaikissa näennäisesti demokratiaa heijastavissa organisaatioissa. He saavat projekteilleen tuet kaikista mahdollisista tukimuodoista ja mikä pahinta, tuki on 100 % subventiota ulkomaille kansainvälisen yrityksen liiketoiminnan hyväksi.

Yksikään vientihanke ei ole mahdollinen eikä siihen ryhdytä yksistään tuen takia. Sen sijaan tuhansia arvokkaita hankkeita jää toteutumatta, kun ei ole rahaa viedä niitä kilpailukykyisesti päämääriinsä. Tukijärjestelmä ei sovi markkinatalouteen, sillä kaikkiin tukiin syntyy ennen pitkää kähmintää. Nyt on viimeinen hetki puuttua viihteen kritiikittä versoneeseen tukiviidakkoon, sillä suomalaiset kuluttajat tai viihteen ammattilaiset eivät ole niistä juurikaan hyötyjä saaneet. Yksistään tämän seikan pitää olla riittävä suuri syy nykyjärjestelmien lakkauttamiseen. Tuet pitää poistaa ja tilalle on luotava koko projektin kattava 10 vuoden riskirahoitusjärjestelmä, johon tuottajayritys panostaa kolmanneksen, työ- ja elinkeinoministeriö kolmanneksen ja tekijänoikeustukijärjestelmät loput. Yrityksen riski ylläpitää kontrollin, ministeriötuki alan työllisyyden ja tekijänoikeusvarat laajemman kulttuuritarjonnan, eli tappionkin tullessa syntyy voittoja. Kun projekti osoittautuu kannattavaksi, mikä on ilmeistä kun se voidaan huolella toteuttaa, laina maksetaan takaisin ja raha palautuu kiertoon mahdollistamaan uutta elämää.

Erkki Puumalainen

Viihdemaailma ampuu itseään pahasti jalkaan

Kunnioitan Mikael Jungneria kahdesta syystä. Hän on aidosti tuonut uutta ajattelua, rohkeutta ja konsensusta tekijänoikeuskeskusteluun ja osoittanut ymmärtävänsä niiden arvon. Hän on myös uskaltanut korkeasta asemastaan huolimatta tunnustaa julkisesti rakkautensa ja tehnyt sen tavalla mihin moni suomalainen mies ei pysty. Pitääkö tällainen mies ristiinnaulita joutavanpäiväisellä You Tube -tekijänoikeussyytöksellä? ”Olisi pitänyt tietää” höpinät ovat tässä yhteydessä täysin arvottomia ennen kuin ne sadat miljoonat muut samaan ”rikokseen” syyllistyneet ovat saaneet tuomionsa. Ilman ansaintatarkoitusta luodun You Tube -ulostulon voi perustellusti olettaa kuuluvan ”fair use” eli reilun käytön piiriin ilman oikeudellista ennakkotapausta.

Viihdeala on harhautunut perustehtävästään ihmisten viihdyttämisestä ihmisten syyllistämiseen. Inhimillinen vallanhimo ja vallasta kiinnipitäminen ovat juuri niitä asioita, joista sivistynyt maailma haluaa irti. Eikö Siperia ole vieläkään opettanut, ettei vapaata vangita voi. Eikö 20 vuoden ilmaan huitomisella ja loppukäyttäjien rienaamisella nähdä syy-yhteyttä musiikkibisneksen romahtamiseen? Palvelutuotantoon luodut tekijänoikeustoimistot ovat valjastetut kuin Saddamin sotilaat puolustamaan täysin virheellistä ja itsekeskeistä politiikkaa.

Jos edes osalla taisteluun käytetyistä rahoista tuettaisiin laaja-alaisen musiikkitarjonnan tekemisen edellytyksiä, voisi jokainen viihteen tekijä tänään paremmin ja henkinen ilmapiiri olisi viihteelle myönteinen. Viihteen tehtävä on viihdyttää, ei tuottaa rahaa. Kun perustehtävä hoidetaan hyvin, raha tulee itsestään. Aina! Tällainen neuvostomaailman valtakontrolli on takaisinmarssia aikaan, jota ei tule eikä tarvita.

Kun Mikael seuraavan kerran tarvitset rakkauslaulua, harkitse Sinä vain -biisiä. Se on meidän kustantamomme vallassa ja sen saadessa noin näyttävän promootion, tarjoan Sinulle ja puolisollesi kuvissasikin näkyvässä Sundmans-ravintolassa illallisen.

–Erkki Puumalainen

100 000 euroa ei ole riski levybisneksessä, päinvastoin!

Hienoa, että Jari Sillanpää käyttää varallisuuttaan tallennetuotantoon, sillä se on parasta mitä vapaalla pääomalla saattaa nyt tehdä. Viihde on luontokuormatonta teollisuutta ja sen eri palveluketjut tarjoavat tuhansille työtä. Musiikki on ihmisille terapiaa ja evergreenit jatkavat sitä vuosikymmeniä. Eikä tarvitse myydä kuin 10 000 levyä vuosittain 10 vuoden ajan, niin 100 000 euron tuotantokulu per myyty levy on vain euron levyltä. Kuluttajahinnan voisi näin laskea jopa 5 euroon, koska Gramex, Internet yms. tulot ovat jo liikevoittoa ja kuten Jari itsekin sanoi, hanke tukee hänen tulevia esityksiään.

Suomalaisten tuottamat teosoikeudet jauhavat rahaa kansantalouteemme useita kymmeniä vuosia. Pikku miinuksena Jarille, että myös tuotanto olisi voitu tuottaa ihan yhtä laadukkaasti suomalaismuusikoilla, vaikka toki ymmärrän Abbey Roadin PR arvon.

Tallennetuotanto sikiää erilaista työtä, joten tekemättömyys on suurin riski. Suomi päästi toimialaherruuden yrityskaupoissa ulkomaisille yhtiöille ja sen haittaa kasvattaa Opetus- sekä Työ- ja elinkeinoministeriön keskinäinen kauna teollisten tekijänoikeuksien hallinnasta. Kenellekään ei kuulu synnyttää arvonmääritystä ja rahoitustuotantoa luovalle taloudelle. Eikö viihde ole työtä ja elinkeinoa? Onko helpompi kanavoida rahaa työttömyyteen kuin uskoa viihdeammattilaisten työn arvoon? Ei talojakaan käteisellä rakenneta! Musiikkia ei voi synnyttää ellei ole vapaata varallisuutta tai tuotannon takaisinmaksunaikaista rahoitusta.

Kilpailun puuttuessa monikansalliset monopolit suoltavat ylihintaisia kvartaalihittejään ja tappavat niitä arkistoihin tekijänoikeustuloa kerryttämään. Mikä pahinta, ne ovat onnistuneet luomaan tekijänoikeustuloista itselleen tuotantotukiautomaatin. Rikas omaehtoinen suomalainen uustuotanto häipyy päivä päivältä arvostuksen ja rahoituksen puutteessa olemattomiin. Nälkiintynyt suomalainen viihdeväki on ajettu sisällissotimaan portsarirahoista, jotta iso pääoma voi rauhassa tutkainten alapuolella ulosmitata kansaltamme lisää pääomia ja iloja.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen

Toimitusjohtaja

Onko sittenkin toivoa?

Kiitän Ninaa rohkeudesta murtaa vaikenemisen muuria ja avata keskustelua henkisen pääoman hyvinvoinnista Suomessa. Vaikka tilaisuudessa ei syntynyt tulosta, ei ehkä edes konsensusta, niin ilmiselväksi tuli, että ”rajoittamatonta” puheaikaa tarvitaan huikeasti lisää. Ihmiset eri viihteen aloilla ovat aidosti huolissaan ja tekevät tosissaan työtään.

Pelkään koetun epäoikeudenmukaisuuden olevan jopa niin mittavaa, että kukin läsnä olleista saadessaan nykylähtökodissa vallan, ajaisi toimialan uuteen kriisiin liian yksipuolisella katsantokannallaan. Viihde on palveluketju, joka katkeaa riippumatta siitä, kuka kulloinkin haluaa olla liian ahne ja itsekäs. Jos suomalainen viihde ei osaa ketjuuntua (vrt. verkostoitua), se kuolee. Ei monikansallisten jättien kuulu ajatella meidän hyvinvointiamme. Heidän työnsä on tavoitella yksinomaan meidän rahojamme ja se tapahtuu parhaiten suojaamalla omistus- ja tekijänoikeudet ja luulottelemalla, että se on myös meidän etumme. Kannattaa muistaa, että Fazer-kaupan jälkeen 1993 he omistavat lähes koko kulttuurihistoriamme.

Uustuotannosta halutaan tinkiä ja fyysinen työ pyritään minimoimaan. Suomalaisten miljardien eurojen panostus n.15 milj. CD-soittimeen tehdään arvottomaksi ja valtion sekä Esek miljoonatuet puhalletaan ulkomaille. Verotusluontoisia yksilöimättömiä tekijänoikeuskantoja pyritään lisäämään järjestövoimin, eikä ihme, sillä järjestöillä on huikea 15 % kate ”ryöstösaaliista”. Tässä yhtälössä yksittäisen suomalaisen tekijän etu ei voisi vähempää kiinnostaa. Kun tekijänoikeuslainsäädäntöä kehitetään yksistään suurten globaalien yhtiöiden aloitteista, on edunsaajina neljä jättiyritystä. Oikeuksien omistaminen on jo nyt satoja kertoja isompi bisnes kuin työtä tarjoava uustuotanto.

Tekijänoikeus ei ole yksistään kyllä tai ei asia. ”Liiku bussilla tai kävele, syö riisiä tai kuole ja ota tai jätä” sanelut eivät kuulu demokratiaan. Ääriliike tuhoaa, se on nähty nyt myös musiikissa. Vaikka kriittisyys leimataan kapinallisuudeksi, se on pienen kulttuurin elinehto. Aina on oltava vaihtoehtoja ja niitä tulee myös käyttää.

Poptori Oy
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja

Viihteen kotimaisuustalkoot tervehtii tällaista EU-vaalitapahtumaa… kaikki kynnelle kykenevät mukaan!

Nettipiratismi – Piratismia vai oivallinen markkinakeino?

Tekijänoikeuslaki polkee kansalaisoikeuksia ja loukkaa oikeudentajuamme. Emmekö välitä? Onko oikein, että nuorisomme kriminalisoidaan kulttuuritottumustensa vuoksi, koska ylikansalliset tuotantoyritykset ja erilaiset etujärjestöt lobbareineen vaativat tätä?

Onko oikein, että epäkaupallisesta tiedostonjakamisesta jaetaan kovemmat rangaistukset kuin raiskauksesta?

Tervetuloa keskustelemaan tekijänoikeuslaistamme, joka polkee yksilönoikeuksia ja loukkaa vapauttamme tavalla, jota Itä-Saksan Stasi olisi kadehtinut!

Tilaisuuden järjestää Nina af Enehjelm (RKP:n EU-parlamenttiehdokas n:o 129), joka täten toivottaa teidät tervetulleeksi keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on kaikille avoin. Ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa, mutta ei pakollinen.

Aika on siis maanantaina 1.6.2009 klo 15-17.30
ja paikka Helsingissä Diana Auditoriossa osoitteessa Erottajankatu 5.

Nina af Enehjelm
040 547 4696
ninaafenehjelm@gmail.com

TYÖTÄ PERKELE!

Viihteen suurin vastus on viranomainen. Taustalla lienee opetusministeriön (OPM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) jäsentenvälinen, vai peräti kosto, kun TEM ei saanut hallittavakseen teollisia tekijänoikeuksia. Sen seuraus on ihmisarvoa alentavaa hevosenleikkiä. Luovan työn lopputulos on niin arvokas, että oikeusministeriö on työskennellyt vuosikymmenet luodakseen sen tekijänoikeuksille suojaa. OPM panostaa satoja miljoonia luovien alojen koulutushaaroihin. Silti TEM, jonka tehtävä olisi luoda kalliisti koulutetun työvoiman työllistämisen edellytykset, ei näe immateriaalisella omaisuudella rahoituksen arvopohjaa.

Sen sijaan kaikenlaiset tuet, jotka palvelevat vain keinottelijoita lisääntyvät. Valtion kuuluu olla mukana kulttuurin riskituotannoissa, mutta ei se saa levitellä rahoja farisealaisesti kabineteissa. Kaikille töille, joille löytyy 50 % riskinjakaja pitää saada sen takaisinmaksuaikaa vastaava laina. Jos tuote menestyy raha palaa kiertoon, jos ei, syntyy työllistämis- ja kulttuuriperusteinen riskisijoitus. Esim. Mannerheim elokuva, josta suomalaiset eivät saaneet taloudellisista syistä itse päättää, on suora tappio kulttuurillemme. Sen lähes koko budjetti olisi työtä, joka kartuttaa tekijöidensä ammattitaitoa ja rikastaa kotimaista kulttuuritarjontaa. Vain murto-osa häviää räjähteinä ilmaan. Nyt niilläkin lipputuloilla kartutetaan Hollywood-elokuvien kassaa.

Aikansa talouskohuelokuva Tuntematon Sotilas, on nyt tullut maksamaan 10 senttiä per katsoja, eikä sen arvo ole vieläkään hävinnyt. Kymmenet tuhannet koulutetut luovan työn ammattilaiset taistelevat pizzerian työpaikoista todellisten tarvitsijoiden kanssa vain valtiovallan kovakorvaisuuden vuoksi. Valtio on siirtänyt itselleen kuuluvan vastuun järjestöille, eikä Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry. esitä luovan työn rahoitusta ongelmana, koska pääomitetulla ulkomaisella teollisuudella on siellä 90 % komentovalta. Rahoituksen puute on paras keino poistaa kotimaiselta toiminnalta kilpailuedellytykset. Tekijänoikeudet edustavat maamme henkistä pääomaa. Niiden omistukseen tulisi luoda jopa ulkomaalaispykälä, mutta vähintään ymmärrys niiden luontokuormattomaan työllistämiseen ja taltioimisen välttämättömyyteen.

-Erkki Puumalainen

Voimia demokratialle Mepit!

Tekijänoikeusjärjestöt kantelivat Vanhaselle, Kataiselle ja Wallinille, kun Suomen mepit aktivoivat EU parlamenttia vastustamaan tekijänoikeuksien jatkamista. Hyvä mepit, liiketoimena neljän jättiyhtiön saamaa ylivaltaa maailman levybisneksessä voi kunnioittaa, mutta ei sille politiikkaa voi alistaa! Lakiesityksen tavoite on turvata 60- ja 70-lukujen kulta-aikojen monopoli. Tällainen peruste ei kestä, eikä jo alunperin ylilyövän 95 vuoden suoja-ajan lyhentäminen muuta sitä. Kompromissi 70 vuoteen todistaisi vain lobbareiden älyllistä ylivaltaa.


Suoja-aika on tulonsiirtoa kansalta Amerikan suurkapitalismille

Politiikan helmasynti on uskoa järjestöihin. Tekijänoikeusjärjestöillä on 15 % intressi "ryöstösaaliista" ketunhäntänä kainalossa. Käsittämätön provisio pelkästä rahanvälitystyöstä!? Kulta-ajat suojattiin 25 vuoden jatkolla jo 90-luvun alussa, kun jätit olivat saaneet maailman levyfirmat haltuunsa. Kansanomaisuudeksi kuuluneet oikeudet nostivat niiden omistuksen arvoa satoja miljardeja euroja! Yhdenkään muusikon tai pientuottajan ei ole voitu osoittaa hyötyneen jatkoajasta. He voivat huonommin kuin ikinä, sillä lainmuutos käynnisti silmittömän ulosmittaamisen musiikin käyttäjiltä. Jokainen joutui ”verolle pantavaksi”, käyttö väheni ja levybisnes kuihtui. Järjestöt ja jätit silti porskuttelevat alati kasvavilla tekijänoikeusverotuloilla.


Suljetut järjestöt eivät ole demokratia

Levybisneksen työnantaja- ja työntekijäleiri toimivat harmonisesti saman katon alla. Valtakeskiössä päätetään tekijänoikeustulojaot, käyttökorvaukset, ESEK tuet ja muu oleellinen. Siellä vastainen mielipide on itsemurha! Boolitilaisuuksissa tämän pillin mukaan siellä tanssitellaan myös suomalaisia poliitikkoja. Samoista maljoista saavat voimansa myös kaupan tappioiksi rakentuneet monopolit. Patentti- ja suoja-aikojen yksiselitteinen tarkoitus on luoda vastavoimaa monopolisoitumisille. Millä perusteella se tulisi kumota?


Lainsäätäjän velvollisuus on nähdä koko kenttä

Villinä ja sen vuoksi tukien ulkopuolelle jääneenä ryhdyimme Tammikuussa kirjaamaan blogiin epäkohtia kotimaisista lähtökohdista. Osa poliitikoista on osannut sitä hyödyntää työssään, osa ei sitä ymmärrä. Blogissa on edustettuna laajasti kaupan, median, muusikoiden, ohjelmatoimistojen ja huvijärjestäjien mielipiteitä. Siellä on myös sija vastakirjoituksille, joiden vähyys on jo hälytysmerkki.


Todistaako politiikka tarpeettomuuttaan?

Ei diktatuuria voi sallia siksi, että se vallitsee kaikkialla. Amerikkalaisvetoinen tulonhankinta-automaatti ei ole EU:n, puhumatta kansallisten kulttuurien – etu. Jos EU-poliitikkomme omaavat etuoikeuden olla demokratian edelläkävijöitä, he tekevät parempaa PR-työtä Suomelle kuin yksikään urheilija. Kun markkinat ajautuvat pelureille, niin kenen se tulisi korjata? Pelurien itsensäkö?

-Erkki Puumalainen

Aihe kirjoitukselle:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Suomea+syytet%C3%A4%C3%A4n+%C3%A4%C3%A4nitesuoja-ajan+kaatamisesta/1135245806007

Punikki vai lahtari?

Levybisneksessä veljessodan ainekset

Tekijänoikeuslainsäädäntö tuntuu pyörivän taas päättäjien pöydillä lobbarien hallitsemassa kaaoksessa. Sen moottorina on neljä monikansallista mediajättiä, joiden intressi on yksittäismuusikkoon nähden monimiljoonakertainen. Ne ovat ovelasti osanneet kertoa suomalaisille etuna sen, miten he haluavat kansantaloudestamme hyödyt. Niiden lanseeraama kvartaaliajattelu ajaa kotimaisilta tuotannoilta kilpailu- ja toimintaedellytykset. Kolmen kuukauden elinaika teoksella ei ennätä kerryttämään tuloja 5 miljoonaa ihmistä varten tehdyille panostuksille.

Pidempi suoja-aika on suoraa menetystä tekijöille

Kolikkoja metsästettäessä unohtuu kuinka valtava tulo jää saamatta, kun arkistot eivät avaudu vapaalle kilpailulle. Yksistään Suomessa 60 -70-lukujen musiikin jääminen ”sääntelytalouteen” merkitsee säveltäjille ja sanoittajille arviolta 50 milj. euron menetyksiä. Kaupan menetetty myynti on miljardeja. Tekijänoikeuksiin liittyvissä monopoleissa on lisäksi ihmisoikeuksia loukkaavia piirteitä. Yksittäinen tekijä ei ole oikeutettu sopimaan kertakorvausta, eikä kustannetun musiikin säveltäjällä tai sanottajalla ole sananvaltaa teokseensa.

Eikö edes Siperia opeta?

Suomen työtätekevää kansaa ohjattiin ulkomailta myös veljessodan aikana. Kansallisten voimien sotiessa toisiaan vastaan suurvaltaideologia saattoi ”tutkan alapuolella” toteuttaa maailmanvalloituspyrkimystään. Millainen Talvisota tarvitaan, että suomalainen lainsäätäjä ja levybisnes näkisivät tehtävänsä tämän yhteiskunnan palvelijana? Suomalaisessa ajattelussa kaveria ei jätettäisi näin huonoon asemaan. Köyhyys on valintakysymys, sillä ikuisuusväittely itsestään selvissä asioissa on 20 vuoden aikana tullut todistusvoimaiseksi. Ikinä musiikkibisneksessä ei ole ollut näin suurta nälkää ja näköalattomuutta.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen

Toimitusjohtaja