Toivoin asiaa tuntevalta uudelta työministeriltä avausta, jonka hän teki (HS 31.7) luovan yrittämisen ongelmista. Luova talous on kasvanut ”salaa” maailmantalouden veturiksi, mutta viihde on myös keskeinen tekijä arjen jaksamisessa. Viihteen työllistämisvaikutus on lisäksi exponentiaalinen, koska artistin keikkasuosio on suorassa suhteessa levytyksiin.Lama-aikoina valtio on aina vedonnut kansalaisiin ja yrityksiin, sopeutumatta itse muutosvaatimuksiin. Tarjosin samoja lamalääkkeitä kun Sinnemäki nyt kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajan työhuoneessa Tammikuussa -93. Esitin luovan talouden ongelmat ja myös mahdollisuudet, nähtyäni mediajättien valtaavan markkinoita maailmalla ja Suomessa. Syksyllä -93 Warner sinetöi Fazer-kaupalla lopun kulttuurihistoriaamme maailman omaisuudeksi. Sitä seuranneen tekijänoikeuksien hinnoittelun ja ylisuojaamisen liiketoimintahaitat markkinamenetyksineen, aiheuttavat maallemme miljarditappiot vuosittain. Kotimainen uustuotanto on lisäksi näivettymässä kertakäyttöhitteihin.
Viiden eri hallituskokoonpanon viranhaltijat ovat olleet varauksetta samaa mieltä aineettoman omaisuuden arvottamisen tärkeydestä ja siitä, että luovalla teollisuudella tulee olla yhdenvertaiset rahoitusedellytykset. Kategorisesti vastuuta siirrettiin rahattomalle opetusministeriölle, mutta siitä lähtökohdasta myös Nokian olisi kuulunut kehittyä viestintäministeriössä. Ongelma ei ole luukkujen määrä, vaan pelin ymmärtäminen luukkujen takana. Työministeriön siirto TEM:n antaa legitimaation ja uutta toivoa.
Virkamiesosaaminen olisi väärä tai liian helppo vastaus, sillä he toteuttavat valmisteluelimiensä esityksiä. Ne taas eivät puhu yrittäjien tai kansalaisten kanssa, vaan luottavat järjestöihin. Ulkomaiset yhtiöt ovat dominanssivallassa kaikissa järjestöissä, joten ”Kehittyvien ulkovaltojen Suomi -hyväveli” konsultoi agendat. Miksi se loisi edellytyksiä kotimaiselle vastavoimalle itseään vastaan?
Ulkomainen pääoma etsii tuottoja myös markkinavoimalla. Avainlippuyrityksellä ei ole tätäkään kilpailukykyä, koska sen käyttöpääomaa kuormittaa usein yli liikevaihdon suuruinen ”arvoton” investointi tekijänoikeuksien palkkakuluihin. Kiskurihintainen ja epävakaa ”piikkiraha” tekee raskaalla taseella kyntävistä yrityksistä heikkoja. Tuskaa lisää harhaoppi siitä, että vain ylilikvidi yritys on kunniallinen ja rahoituskelpoinen.
Kun työmarkkina… yms. tukia ohjataan keinottelulta työllistäviksi lainarahoituksiksi, teoksien tekijänoikeudet jäävät Suomeen. Maailma ymmärtää jo niiden arvon, sillä EU valmistelee niille 70-vuoden lainsuojaa. Anni Sinnemäen on lyötävä molemmat nyrkit pöytään luovan työn työpaikkojen ja Suomen vaurastumisen puolesta.
–Erkki Puumalainen
Lue artikkeli:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ty%C3%B6ministeri+Sinnem%C3%A4ki+haluaisi+kulttuuriyritysten+tuet+yhdelle+luukulle/1135248089289
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti