70 vuotta sitten Suomi joutui sotaan huolimatta 1932 tehdystä hyökkäämättömyyssopimuksesta Neuvostoliiton kanssa. Miehet temmattiin lumeen ja pakkaseen torjumaan häikäilemätöntä hyökkäystä, joka olisi onnistuessaan johtanut suomalaisuuden katoamiseen maailmankartalta. Neuvostoarkistojen avauduttua saatiin lukea Stalinin suunnitelmat suomalaisen papiston ja lukeneiden lahtaamisesta ja muun väestön kuljettamisesta kauas kotiseudultaan Neuvostoliiton periferiaan.Siinä tilanteessa ei ollut sankareita. Oli vain joukko pelokkaita miehiä, joilla ei ollut vaihtoehtoa. Tänään voimme lämpimässä kuvitella tilannetta, jossa joulun odotus muuttuu näköalattomaksi tuskien tieksi. Historiankirjat eivät ikinä kykene välttämään itse elämää sekä sen tunnetiloja rintamalla ja kotijoukoissa. Parhaiten sitä kuvaavat aikaan sijoittuvat runot ja laulut. Yksi maan vanhimmista talvisodan kuvaajista oli 26.8.2009 menehtynyt Antero Mäkelä. Hänen tulkintansa ovat liikuttaneet kyyneliin satojatuhansia nykyihmisiä eri tilaisuuksissa.
Anteron voimien hiipuessa lupasin hänelle, että hänen elämäntyönsä tulisi olemaan aina ihmisten saatavilla. Onneksi sen keskeiset osat saatiin tallennettua.
-Erkki Puumalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti