Poptori kuittaa valtion yrittäjyyden, työllistämisen ja kehittämisen vetoomukset

Onko perussuomalaisuus retoriikkaa, pettääkö Kepu vai ylikansallinen Kokoomus, vihertääkö kateus punan ja haalistuuko vihreys lobbausvoimiin tai johtaako maata ruotsalainen eliitti vai KMS-veljet? Tämäkin kirjoitus haluaisi olla positiivinen ja rakentava.

Kotimaisuustalkooblogin 32:lle provosoivalle ajankohtaiskysymykselle ei ole noussut vastuunkantajaa tai vastaväitettä. Kiitos lehdistön, moni mielipide sai edes julkisuutta. Päättäjiä ei tunnu kiinnostavan itseään koskeva rakennemuutoskeskustelu, sillä budjettiriihi ratkoo nytkin ongelmat kulutusveronkorotuksilla ja valtionvelan kasvattamisella. Leikkauspohjaa ja velanmaksun hoitamiseen tarvittavaa hedelmätöntä työtä tulee riittämään myös seuraavien sukupolvien ajoiksi.

Blogi käynnistyi kahdesta syystä. Valtion tukema ja ÄKT:n ohjauksessa oleva Musex raportoi vientilukujen KTM/TEM-tuesta huolimatta kääntyneen laskuun levy-yhtiöiden kotiuttaessa tulokset ulkomailla ja tutkimusyhtiö Gardner manasi CD-levyille viimeistä joulua. Poptori käynnisti kiistellyn tervehdyttämisohjelmansa vuonna 2001. Näimme nuorison siirtyvän nettiin ja satsasimme arkikäyttöön sekä enemmistöväestön palveluun. www.poptori.fi/joy


Uutta tältäkin rintamalta

Ikivihreiden hittien kierrätys saa uuden ulottuvuuden, kun Tapani Pertun uutuuslevy julkaistaan. Todistamme, että uutuuslevy tuo 10 vuodessa enemmän rahaa 5 eurolla, kuin jos se myytäisiin kvarttaalilogiikalla 20 eurolla. Sen kohderyhmä on yli 3 milj. ihmistä ja realistinen myyntitavoite on 200 000 levyä eli milj. euroa 10 v. aikana. Nykyjulkaisut saavuttaa tästä n. 10 %

Kysymys T&E-ministeriöön, Ministerit Mauri Pekkarinen ja Anni Sinnemäki: Miksi kotimaista, kestävän kehityksen sisältötuotantoa synnyttävien ihmisten arvokas työ ei ole yhdenvertaisessa asemassa saamaan julkisen rahoitustuotannon palveluja sen suunnitellulle takaisinmaksuajalle? Ei tätä työtä voi tehdä näin armottomassa ja arvottomassa maassa!

Kuuntele näyte: www.poptori.fi/perttu

-Erkki Puumalainen

Elämysteollisuus rakentaa elämää

Suomi elää syvää näköalatonta aallonpohjaa. Stora Enso vetää mattoja jalkojen alta, ja kansa vaatii ammattiliittojen suulla päitä vadille. Ennen kuin kriisi eskaloituu veljessodaksi, meidän tulee käydä laajempi talkookeskustelu. Kysyntä vaatii pohjahintoja ja tarjonta yrittää vastata huutoon. Kasva tai kuole sääntö ei anna liittojen vaatimaa valinnan tilaa. Pörssiyhtiöiden päätöksiin voi reagoida vain luopumalla omistuksesta tai ostaa muut osakkaat ulos. Valtio kantaa vastuun rahoittamalla syntyvän työttömyyden kustannukset. Valta ja vastuu ovat toistensa vastepari ja keskustelua voidaan käydä siitä, onko valtio-omistamisen riski järkevää jakaa muiden kanssa. Maamme ja teollisuutemme on myyty. Ilman uutta Suomeen suuntautuvaa tulovirtaa tai täällä virtaavan suomalaisen rahavirran kääntämistä kotiinpäin, muutumme banaanivaltioksi.

Luova talous on yksi maailman merkittävimmistä kasvusuunnista, mutta sekin pyörii nyt ulkomaisen suurpääoman ehdoilla. Hyvä esimerkki on Madonnan konsertti, joka samalla oli osa Madonnan levymyynnin promootiota. Upea show ja kaikki kunnia sille, mutta 85 000 ihmisen elämys vei kotimaiselta viihteen palvelutuotannolta matkakuluineen 10 miljoonan euron edestä kysyntää. Samalla rahalla olisi kyetty luomaan 2 000 huvipaikkaan 50 000 viihteen ja palvelualan ammattilaiselle työpäivä ja miljoonalle ihmiselle tasokas kotimainen ohjelma. Joka sentti olisi jäänyt kansantalouteemme, mutta nyt ne pidentävät Madonnan Mersua ja vahvistavat ulkomaisten taustayhtiöiden tasetta.

Köyhyys on valintakysymys! Ennen kuin revimme rikkaa etsiessämme silmiä toistemme päistä, voisimme tarkastella, josko omastamme löytyisi kadonnut suomalainen tukkipuu. Suomalainen kuluttaja on kansantaloutemme vallan huipulla. Tekemällä ”reilun kaupan” valintoja suomalaisen palvelutuotannon hyväksi autamme parhaiten itseämme.

-Erkki Puumalainen

Työministeri arvokkaassa työssä

Toivoin asiaa tuntevalta uudelta työministeriltä avausta, jonka hän teki (HS 31.7) luovan yrittämisen ongelmista. Luova talous on kasvanut ”salaa” maailmantalouden veturiksi, mutta viihde on myös keskeinen tekijä arjen jaksamisessa. Viihteen työllistämisvaikutus on lisäksi exponentiaalinen, koska artistin keikkasuosio on suorassa suhteessa levytyksiin.

Lama-aikoina valtio on aina vedonnut kansalaisiin ja yrityksiin, sopeutumatta itse muutosvaatimuksiin. Tarjosin samoja lamalääkkeitä kun Sinnemäki nyt kauppa- ja teollisuusministeriön ylijohtajan työhuoneessa Tammikuussa -93. Esitin luovan talouden ongelmat ja myös mahdollisuudet, nähtyäni mediajättien valtaavan markkinoita maailmalla ja Suomessa. Syksyllä -93 Warner sinetöi Fazer-kaupalla lopun kulttuurihistoriaamme maailman omaisuudeksi. Sitä seuranneen tekijänoikeuksien hinnoittelun ja ylisuojaamisen liiketoimintahaitat markkinamenetyksineen, aiheuttavat maallemme miljarditappiot vuosittain. Kotimainen uustuotanto on lisäksi näivettymässä kertakäyttöhitteihin.

Viiden eri hallituskokoonpanon viranhaltijat ovat olleet varauksetta samaa mieltä aineettoman omaisuuden arvottamisen tärkeydestä ja siitä, että luovalla teollisuudella tulee olla yhdenvertaiset rahoitusedellytykset. Kategorisesti vastuuta siirrettiin rahattomalle opetusministeriölle, mutta siitä lähtökohdasta myös Nokian olisi kuulunut kehittyä viestintäministeriössä. Ongelma ei ole luukkujen määrä, vaan pelin ymmärtäminen luukkujen takana. Työministeriön siirto TEM:n antaa legitimaation ja uutta toivoa.

Virkamiesosaaminen olisi väärä tai liian helppo vastaus, sillä he toteuttavat valmisteluelimiensä esityksiä. Ne taas eivät puhu yrittäjien tai kansalaisten kanssa, vaan luottavat järjestöihin. Ulkomaiset yhtiöt ovat dominanssivallassa kaikissa järjestöissä, joten ”Kehittyvien ulkovaltojen Suomi -hyväveli” konsultoi agendat. Miksi se loisi edellytyksiä kotimaiselle vastavoimalle itseään vastaan?

Ulkomainen pääoma etsii tuottoja myös markkinavoimalla. Avainlippuyrityksellä ei ole tätäkään kilpailukykyä, koska sen käyttöpääomaa kuormittaa usein yli liikevaihdon suuruinen ”arvoton” investointi tekijänoikeuksien palkkakuluihin. Kiskurihintainen ja epävakaa ”piikkiraha” tekee raskaalla taseella kyntävistä yrityksistä heikkoja. Tuskaa lisää harhaoppi siitä, että vain ylilikvidi yritys on kunniallinen ja rahoituskelpoinen.

Kun työmarkkina… yms. tukia ohjataan keinottelulta työllistäviksi lainarahoituksiksi, teoksien tekijänoikeudet jäävät Suomeen. Maailma ymmärtää jo niiden arvon, sillä EU valmistelee niille 70-vuoden lainsuojaa. Anni Sinnemäen on lyötävä molemmat nyrkit pöytään luovan työn työpaikkojen ja Suomen vaurastumisen puolesta.

–Erkki Puumalainen


Lue artikkeli:

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Ty%C3%B6ministeri+Sinnem%C3%A4ki+haluaisi+kulttuuriyritysten+tuet+yhdelle+luukulle/1135248089289