perjantai 29. toukokuuta 2009

Viihteen kotimaisuustalkoot tervehtii tällaista EU-vaalitapahtumaa… kaikki kynnelle kykenevät mukaan!

Nettipiratismi – Piratismia vai oivallinen markkinakeino?

Tekijänoikeuslaki polkee kansalaisoikeuksia ja loukkaa oikeudentajuamme. Emmekö välitä? Onko oikein, että nuorisomme kriminalisoidaan kulttuuritottumustensa vuoksi, koska ylikansalliset tuotantoyritykset ja erilaiset etujärjestöt lobbareineen vaativat tätä?

Onko oikein, että epäkaupallisesta tiedostonjakamisesta jaetaan kovemmat rangaistukset kuin raiskauksesta?


Tervetuloa keskustelemaan tekijänoikeuslaistamme, joka polkee yksilönoikeuksia ja loukkaa vapauttamme tavalla, jota Itä-Saksan Stasi olisi kadehtinut!


Tilaisuuden järjestää Nina af Enehjelm (RKP:n EU-parlamenttiehdokas n:o 129), joka täten toivottaa teidät tervetulleeksi keskustelemaan tai vain kuuntelemaan! Tilaisuus on kaikille avoin. Ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa, mutta ei pakollinen.


Aika on siis maanantaina 1.6.2009 klo 15-17.30
ja paikka Helsingissä Diana Auditoriossa osoitteessa Erottajankatu 5.


Nina af Enehjelm

040 547 4696

ninaafenehjelm@gmail.com

tiistai 19. toukokuuta 2009

TYÖTÄ PERKELE!

Viihteen suurin vastus on viranomainen. Taustalla lienee opetusministeriön (OPM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) jäsentenvälinen, vai peräti kosto, kun TEM ei saanut hallittavakseen teollisia tekijänoikeuksia. Sen seuraus on ihmisarvoa alentavaa hevosenleikkiä. Luovan työn lopputulos on niin arvokas, että oikeusministeriö on työskennellyt vuosikymmenet luodakseen sen tekijänoikeuksille suojaa. OPM panostaa satoja miljoonia luovien alojen koulutushaaroihin. Silti TEM, jonka tehtävä olisi luoda kalliisti koulutetun työvoiman työllistämisen edellytykset, ei näe immateriaalisella omaisuudella rahoituksen arvopohjaa.

Sen sijaan kaikenlaiset tuet, jotka palvelevat vain keinottelijoita lisääntyvät. Valtion kuuluu olla mukana kulttuurin riskituotannoissa, mutta ei se saa levitellä rahoja farisealaisesti kabineteissa. Kaikille töille, joille löytyy 50 % riskinjakaja pitää saada sen takaisinmaksuaikaa vastaava laina. Jos tuote menestyy raha palaa kiertoon, jos ei, syntyy työllistämis- ja kulttuuriperusteinen riskisijoitus. Esim. Mannerheim elokuva, josta suomalaiset eivät saaneet taloudellisista syistä itse päättää, on suora tappio kulttuurillemme. Sen lähes koko budjetti olisi työtä, joka kartuttaa tekijöidensä ammattitaitoa ja rikastaa kotimaista kulttuuritarjontaa. Vain murto-osa häviää räjähteinä ilmaan. Nyt niilläkin lipputuloilla kartutetaan Hollywood-elokuvien kassaa.


Aikansa talouskohuelokuva Tuntematon Sotilas, on nyt tullut maksamaan 10 senttiä per katsoja, eikä sen arvo ole vieläkään hävinnyt. Kymmenet tuhannet koulutetut luovan työn ammattilaiset taistelevat pizzerian työpaikoista todellisten tarvitsijoiden kanssa vain valtiovallan kovakorvaisuuden vuoksi. Valtio on siirtänyt itselleen kuuluvan vastuun järjestöille, eikä Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry. esitä luovan työn rahoitusta ongelmana, koska pääomitetulla ulkomaisella teollisuudella on siellä 90 % komentovalta. Rahoituksen puute on paras keino poistaa kotimaiselta toiminnalta kilpailuedellytykset. Tekijänoikeudet edustavat maamme henkistä pääomaa. Niiden omistukseen tulisi luoda jopa ulkomaalaispykälä, mutta vähintään ymmärrys niiden luontokuormattomaan työllistämiseen ja taltioimisen välttämättömyyteen.

-Erkki Puumalainen

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Voimia demokratialle Mepit!

Tekijänoikeusjärjestöt kantelivat Vanhaselle, Kataiselle ja Wallinille, kun Suomen mepit aktivoivat EU parlamenttia vastustamaan tekijänoikeuksien jatkamista. Hyvä mepit, liiketoimena neljän jättiyhtiön saamaa ylivaltaa maailman levybisneksessä voi kunnioittaa, mutta ei sille politiikkaa voi alistaa! Lakiesityksen tavoite on turvata 60- ja 70-lukujen kulta-aikojen monopoli. Tällainen peruste ei kestä, eikä jo alunperin ylilyövän 95 vuoden suoja-ajan lyhentäminen muuta sitä. Kompromissi 70 vuoteen todistaisi vain lobbareiden älyllistä ylivaltaa.


Suoja-aika on tulonsiirtoa kansalta Amerikan suurkapitalismille


Politiikan helmasynti on uskoa järjestöihin. Tekijänoikeusjärjestöillä on 15 % intressi "ryöstösaaliista" ketunhäntänä kainalossa. Käsittämätön provisio pelkästä rahanvälitystyöstä!? Kulta-ajat suojattiin 25 vuoden jatkolla jo 90-luvun alussa, kun jätit olivat saaneet maailman levyfirmat haltuunsa. Kansanomaisuudeksi kuuluneet oikeudet nostivat niiden omistuksen arvoa satoja miljardeja euroja! Yhdenkään muusikon tai pientuottajan ei ole voitu osoittaa hyötyneen jatkoajasta. He voivat huonommin kuin ikinä, sillä lainmuutos käynnisti silmittömän ulosmittaamisen musiikin käyttäjiltä. Jokainen joutui ”verolle pantavaksi”, käyttö väheni ja levybisnes kuihtui. Järjestöt ja jätit silti porskuttelevat alati kasvavilla tekijänoikeusverotuloilla.


Suljetut järjestöt eivät ole demokratia


Levybisneksen työnantaja- ja työntekijäleiri toimivat harmonisesti saman katon alla. Valtakeskiössä päätetään tekijänoikeustulojaot, käyttökorvaukset, ESEK tuet ja muu oleellinen. Siellä vastainen mielipide on itsemurha! Boolitilaisuuksissa tämän pillin mukaan siellä tanssitellaan myös suomalaisia poliitikkoja. Samoista maljoista saavat voimansa myös kaupan tappioiksi rakentuneet monopolit. Patentti- ja suoja-aikojen yksiselitteinen tarkoitus on luoda vastavoimaa monopolisoitumisille. Millä perusteella se tulisi kumota?


Lainsäätäjän velvollisuus on nähdä koko kenttä


Villinä ja sen vuoksi tukien ulkopuolelle jääneenä ryhdyimme Tammikuussa kirjaamaan blogiin epäkohtia kotimaisista lähtökohdista. Osa poliitikoista on osannut sitä hyödyntää työssään, osa ei sitä ymmärrä. Blogissa on edustettuna laajasti kaupan, median, muusikoiden, ohjelmatoimistojen ja huvijärjestäjien mielipiteitä. Siellä on myös sija vastakirjoituksille, joiden vähyys on jo hälytysmerkki.


Todistaako politiikka tarpeettomuuttaan?


Ei diktatuuria voi sallia siksi, että se vallitsee kaikkialla. Amerikkalaisvetoinen tulonhankinta-automaatti ei ole EU:n, puhumatta kansallisten kulttuurien – etu. Jos EU-poliitikkomme omaavat etuoikeuden olla demokratian edelläkävijöitä, he tekevät parempaa PR-työtä Suomelle kuin yksikään urheilija. Kun markkinat ajautuvat pelureille, niin kenen se tulisi korjata? Pelurien itsensäkö?


-Erkki Puumalainen

Aihe kirjoitukselle:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Suomea+syytet%C3%A4%C3%A4n+%C3%A4%C3%A4nitesuoja-ajan+kaatamisesta/1135245806007

torstai 7. toukokuuta 2009

Punikki vai lahtari?

Levybisneksessä veljessodan ainekset

Tekijänoikeuslainsäädäntö tuntuu pyörivän taas päättäjien pöydillä lobbarien hallitsemassa kaaoksessa. Sen moottorina on neljä monikansallista mediajättiä, joiden intressi on yksittäismuusikkoon nähden monimiljoonakertainen. Ne ovat ovelasti osanneet kertoa suomalaisille etuna sen, miten he haluavat kansantaloudestamme hyödyt. Niiden lanseeraama kvartaaliajattelu ajaa kotimaisilta tuotannoilta kilpailu- ja toimintaedellytykset. Kolmen kuukauden elinaika teoksella ei ennätä kerryttämään tuloja 5 miljoonaa ihmistä varten tehdyille panostuksille.



Pidempi suoja-aika on suoraa menetystä tekijöille


Kolikkoja metsästettäessä unohtuu kuinka valtava tulo jää saamatta, kun arkistot eivät avaudu vapaalle kilpailulle. Yksistään Suomessa 60 -70-lukujen musiikin jääminen ”sääntelytalouteen” merkitsee säveltäjille ja sanoittajille arviolta 50 milj. euron menetyksiä. Kaupan menetetty myynti on miljardeja. Tekijänoikeuksiin liittyvissä monopoleissa on lisäksi ihmisoikeuksia loukkaavia piirteitä. Yksittäinen tekijä ei ole oikeutettu sopimaan kertakorvausta, eikä kustannetun musiikin säveltäjällä tai sanottajalla ole sananvaltaa teokseensa.



Eikö edes Siperia opeta?


Suomen työtätekevää kansaa ohjattiin ulkomailta myös veljessodan aikana. Kansallisten voimien sotiessa toisiaan vastaan suurvaltaideologia saattoi ”tutkan alapuolella” toteuttaa maailmanvalloituspyrkimystään. Millainen Talvisota tarvitaan, että suomalainen lainsäätäjä ja levybisnes näkisivät tehtävänsä tämän yhteiskunnan palvelijana? Suomalaisessa ajattelussa kaveria ei jätettäisi näin huonoon asemaan. Köyhyys on valintakysymys, sillä ikuisuusväittely itsestään selvissä asioissa on 20 vuoden aikana tullut todistusvoimaiseksi. Ikinä musiikkibisneksessä ei ole ollut näin suurta nälkää ja näköalattomuutta.


Poptori Oy

Erkki Puumalainen

Toimitusjohtaja

lauantai 2. toukokuuta 2009

Sanat eivät riitä kertomaan

Pasi Kaunisto lisää yhden timantin Poptorin suositulle Hitit-sarjalle. Pasi on Hitit-sarjan artistien tapaan toiminut aktiivisesti mukana kappalevalinnoissa ja tuotannossa. Mukana on ohjelmistoon tarttuneita cover hittejä, jotka kuulostavat niin pasimaisilta, että sitä ei kuulemalla erota. "Puoli -coverissa", vuonna 1972 levytetyssä "Isä ja lapsi" -kappaleessa Susanna Nion korvaa Pasin oma tytär Milja, joka ei tuolloin ollut syntynytkään. Eipä Miljakaan enää mikään pikkulikka ole, vaan itsekin muutaman kuukauden äitiyden kokemuksella hän tuo lauluun upean tulkinnan lisäksi aitoutta ja tunnetilaa.


Geneerinen kehitys luo lisäarvoa myös viihteeseen


Milja on laulajana oma lukunsa. Virtuositeetistaan huolimatta hän ei ole pitänyt itsestään melua. Milja tulkitsi viime syksynä Joulupukin virallisen joululevyn Ranskan mallinnuksen, joka
osoittaa, että Milja on maailmanluokan tähti! Kuuntele: www.poptori.fi/scfr
Kaunistojen yhteinen substanssi on merkittävä lisäarvo suomalaiselle viihteelle. Heissä yhdistyvät historia, nykyisyys, tulevaisuus, kotimaisuus, kansainvälisyys ja tinkimätön omistautuminen sekä ammattitaito. Se on merkittävä apu kehittäessämme viihteen kotimaisia edellytyksiä.


Sekä että palvelee enemmän kuin joko tai

Hitit-sarja on kansantaloudellisesti ja kulttuurin säilymisen näkökulmasta arvokasta työtä. Vuodesta 2001 lähtien 300 ykkösartistin ykköshittiä on palautettu suomalaiseen omistukseen ja ihmisten saataville, kun Tapani Perttu lauloi viime tiistaina Natalien. Vanhaa hyvää ei voita mikään muu kuin uusi hyvä. Re-recordingin tuottamisessa on tärkeää huomioida, että uusi versio palvelee tämän päivän yleisöä, jolla ei ehkä ole kosketuspintaa menneeseen. Kuplafolkkarin takapenkin tunnetila vaihtuu kotitetatterin elämysmatkaksi. Uusin äänitystekniikka mahdollistaa myös DVD-tekniikassa tärkeän Dolby Digital 5.1 Surround -äänentoiston. Usein myös artisti kokee osaavansa vuosien kokemusten myötä tuoda tulkintaan uutta lisäarvoa.


Kotimaisia tekijänoikeuslisätuloja

Kun näitä levytyksiä käytetään kokoelmissa tai radioiden levylautasilla voidaan olla varmoja, että raha ei katoa kaukomaille. Poptori sijoittaa kaikki näistä koituvat tulot uustuotantoon ja muuhun viihteen palvelukehitykseen. "Kotimaisuustalkoot" tarkoittaa mm. kuluttajien ja musiikin hyväksi tehtäviä luovia tuotannon ja markkinoinnin ratkaisuja. Eräs niistä on Toukokuussa julkaistava Musicard CD -postikorttisarja ks. www.poptori.fi/musicard. Kortti täynnä hittejä on itsekin hitti!


-Erkki Puumalainen