Suomi elää syvää näköalatonta aallonpohjaa. Stora Enso vetää mattoja jalkojen alta, ja kansa vaatii ammattiliittojen suulla päitä vadille. Ennen kuin kriisi eskaloituu veljessodaksi, meidän tulee käydä laajempi talkookeskustelu. Kysyntä vaatii pohjahintoja ja tarjonta yrittää vastata huutoon. Kasva tai kuole sääntö ei anna liittojen vaatimaa valinnan tilaa. Pörssiyhtiöiden päätöksiin voi reagoida vain luopumalla omistuksesta tai ostaa muut osakkaat ulos. Valtio kantaa vastuun rahoittamalla syntyvän työttömyyden kustannukset. Valta ja vastuu ovat toistensa vastepari ja keskustelua voidaan käydä siitä, onko valtio-omistamisen riski järkevää jakaa muiden kanssa. Maamme ja teollisuutemme on myyty. Ilman uutta Suomeen suuntautuvaa tulovirtaa tai täällä virtaavan suomalaisen rahavirran kääntämistä kotiinpäin, muutumme banaanivaltioksi.Luova talous on yksi maailman merkittävimmistä kasvusuunnista, mutta sekin pyörii nyt ulkomaisen suurpääoman ehdoilla. Hyvä esimerkki on Madonnan konsertti, joka samalla oli osa Madonnan levymyynnin promootiota. Upea show ja kaikki kunnia sille, mutta 85 000 ihmisen elämys vei kotimaiselta viihteen palvelutuotannolta matkakuluineen 10 miljoonan euron edestä kysyntää. Samalla rahalla olisi kyetty luomaan 2 000 huvipaikkaan 50 000 viihteen ja palvelualan ammattilaiselle työpäivä ja miljoonalle ihmiselle tasokas kotimainen ohjelma. Joka sentti olisi jäänyt kansantalouteemme, mutta nyt ne pidentävät Madonnan Mersua ja vahvistavat ulkomaisten taustayhtiöiden tasetta.
Köyhyys on valintakysymys! Ennen kuin revimme rikkaa etsiessämme silmiä toistemme päistä, voisimme tarkastella, josko omastamme löytyisi kadonnut suomalainen tukkipuu. Suomalainen kuluttaja on kansantaloutemme vallan huipulla. Tekemällä ”reilun kaupan” valintoja suomalaisen palvelutuotannon hyväksi autamme parhaiten itseämme.
-Erkki Puumalainen
Se tuntuu erittäin harmittomalta viihdekuluttajien ratkaisulta, että "Jeee", mennään Madonnan konserttiin. Ehkä kysymys on siitä, että tehdään totuttuja ratkaisuja sen suhteen, mitä viihdepalveluja käytetään. Siksi tarvittaisiinkin julkista keskustelua tarpeeksi isolla media areenalla, jossa Erkki Puumalaisen faktat ja varoitukset tulisivat selkeästi esille kansan syviä rivejä myöten. Jossa kerrottaisiin Suomalaiselle "tukkijätkälle" että Suomi on kohta myyty ei pelkästään kesämökkejä ja maapaloja myöten vaan se Suomen myynti tapahtuu myös salakavalasti viihdebisneksen kautta. Ongelma on tietysti se, että kun alkaa puhumaan totta, niin kuin Erkki Puumalainen tekee, totuudella ei ole paljon "yösijaa" missään, ja vaikeaa on edes saada asiaa esille niin että media heräisi. Siksi tarvitaan meitä kaikkia suomalaisia lähettämään sähköpostia Tv-Median edustajille,sekä ohjelmien tekijöille ja heitä on alettava painostamaan että tekevät ohjelmaa asiasta josta "Eki" puhuu. Mikään ei muutu ellemme me suomalaisina tajua missä mennään ja ellemme itse muutu kulutustottumuksiltamme, Uskon, että suomalaiset kyllä havahtuvat asiaan jos saavat tietoa tarpeeksi julkisten media välineiden kautta. Siis loppukaneettina: Painostetaan sähköpostein TV-Median edustaji ja ohjelmien tekijöitä kutsumaan Erkki Puumalainen kertomaan Tv- viestimen kautta totuuden siitä missä mennään Suomen myynnissä. Terveisin Kyösti Roth, Erno Enroth, Pelimannetyhtye.
VastaaPoistaKiitos Erno ja Kyösti kommentista.
VastaaPoistaAsia on juuri niin, että demokratiassa enemmistön kuuluu määrätä tahti. Näin ei ole viihteen kentällä tapahtunut koskaan. Omaa rooliani en osaa niinkään tässä korostaa, sillä koen luonnollisena tuoda esille sitä tietämystä, jota tällä alalla on karttunut. Usein on niin, että vahvasti monopolisoituneilla markkinoilla, vastavoiman tulenkantajat leimautuvat surullisen hahmon ritareiksi ja siinä yhtälössä asian henkilöityminen voi olla jopa haitaksi. Talvisodassa kommarit ja porvarit sekä kaaleet ja raklot löivät kättä suuremman vihollisen edessä. Nyt pitäisi suomalaisten tajuta, että kohta meillä ei ole enää mitään mitä puolustaa. Sanan levitys on parasta vallankäyttöä, kuten on myös totuuden vaientaminen. Tässä on meille eripuraisille suomalaisille haastetta.
Erkki Puumalainen
Madonnan show oli yksittäisenä tapahtumana merkittävä piristysruiske SUOMEN taloudelle. Ensinnäkin massiivinen konsertti toi valtiolle mukavasti verotuloja arvonlisäverona niin konserttilippujen osalta kuin lisääntyvän levymyynnin ja oheiskrääsän myynnin osalta. Ja toisekseen tällaiset levymyyntiä virkistävät tapahtumat ovat SUOMALAISTEN musiikkipuotien kannalta lama-aikana erityisen tärkeitä. Puhumattakaan paljonko konsertti toi lama-aikana lisäkysyntää (ja jälleen verotuloja) esim. ravintola-, hotelli- ja liikennepalveluille. Ja siten lisäsi SUOMALAISEN työn kysyntää.
VastaaPoistaAjatus siitä, että Madonnan konsertti vei siihen käytetyn rahamäärän verran kysyntää suomalaiselta viihdeteollisuudelta, on varsin absurdi. Joku olisi epäilemättä voinut käyttää Madonnan konserttiin pistetyn rahasumman suomalaisen artistin keikoilla käymiseen, mutta toinen olisi taas lähtenyt katsomaan maailmantähteä ulkomaille, kolmas olisi mennyt koko viikoksi lomailemaan ulkomaille, neljäs olisi jättänyt tuon rahasumman pankkitilille. Ja niin edelleen.
Äänitealaan siirryttäessä ihan oman kysymyksensä arvoinen asia on se, että mitenkä tuotteen kotimaisuus määritellään, jos tällaisia määritelmiä halutaan tehdä. Mikä on esimerkiksi Poptorin julkaiseman Baccara-kokoelman kotimaisuusaste, jos verottomasta tukkuhinnasta vähennetään kaikki ulkomaille ohjautuvat osuudet (teostot, rojaltit etc)? Boikotoiko valistunut kuluttaja tätä julkaisua vai voiko hän ilman omatunnontuskia ostaa edullisesti kokoelman monia klassikoiksi nousseita hittejä tehneeltä duolta?
Entä sitten tuotteiden myyntipaikat? Jos levyjulkaisijan yhteiskunnallinen pääviesti on viihteen kotimaisuustalkoot, niin eikö olisi ideologisesti vähintäänkin yhtä perusteltua että levy-yhtiö vetäisi levynsä pois kaikista sellaisista kaupoista joiden omistajuus on ulkomaisissa käsissä kuin että kuluttaja välttäisi ulkomaalaisomisteisten levy-yhtiöiden tuotteiden ostoa? Tai oikeammin, eikö tämä levyjulkaisijan "ryhtiliike" olisi vieläkin perustellumpaa, koska kaupan keskimääräinen kate levystä on kuitenkin suurempi kuin levy-yhtiön keskimääräinen kate levvystä kulujen jälkeen.
Keskusteluun provosoivin & ystävällisin terveisin:
Juha Rantala
(ps. en ollut Madonnan konsertissa ja ostan sekä Poptorin että monikansallisten levyjättien tuotteita)
Kiitos Juha mielipiteestä
VastaaPoistaOn aina vaara, että joku ymmärtää kotimaisuustalkoot väärin. Mitään protektionismia tai karsinointia en tietenkään vapaan markkinatalouden ihmisenä edusta. Enin mitä hankkeessa tavoitellaan, on yhdenvertainen kilpailuasetelma suomalaiselle toimijalle. Olisi naiivia kuvitella että tasa-arvo toteutuu asetelmassa missä monopoliasemassa olevien levy-yhtiön ainoa tehtävä on tuottaa ulkomaisille omistajilleen rahaa. Raha tulee liiaksi rahan luokse ja sitä tukevat vanhat hyväveli verkostorakenteet, jotka jakavat suurimman osan esim. julkisista tuista
Yhtä vähän kun voin vaatia näkemään eri asioiden kansantaloudellista merkitystä, voin yhtyä väitteeseen Madonnan talouttamme virkistävään vaikutukseen. Arvonlisävero maksetaan aina kun jotain kulutetaan ja tässä vertasin 10 miljoonan satsaamista kotimaiseen kuluttamiseen. Siitä ei lähde 8.5 miljoonaa valtaosin ulkomaisille Madonna-sidosryhmille.
Mitä tulee myymäämme Baccaraan, esimerkki on vielä konkreettisempi. Kun Suomalainen ostaa Madonnan 20 euron levyn, maasta häviää rahaa enemmän kuin tuo meidän Baccaran levy kokonaisuudessaan maksaa. Silti Baccaran levy tarjoaa 75 % hinnastaan tuloja suomalaiseen arvonlisäverotukseen, jakelu- / julkaisutyölle, sekä vähittäiskauppaan.
On tärkeää, että kauppoja motivoidaan antamaan enemmän hyllytilaa äänitteille. Siinä tarkoituksessa viidakon laki vaatii isoja myyntejä ja kilpailukykyistä hinnoittelua muun kulutuksen kanssa. Samoin on tärkeää, että kaupoille tuotetaan jakelupalveluita ja konsultaatiota, sillä kaupoilla ei ole useinkaan varaa palkata asiantuntijoita levymyyntiin.
Erkki Puumalainen
Madonnan konsertin veroton liikevaihto ei ole synonyymi Suomesta ulos virtaavalle rahalle. Pelkästään lavarakennelmien pystytäminen työllisti vantaalaisessa yrityksessä 50 työntekijää. Lisäksi konserttiin matkasi ulkomaisia vieraita, jotka vastapainoksi maasta pois virtaavalle valuutalle toivat valuuttavirtaa Suomeen erilaisten palveluiden käytön myötä. Suomen konsertin ulkomaisen yleisön määrästä en tiedä lukuja, mutta Tallinnan konserttiin matkasi peräti noin 30 000 ulkomaalaista vierasta. Se tuo jo melkoisen valuuttavirran Viron eri palvelualoille. Suomessa ulkomaisten kävijöiden määrä oli tietenkin selvästi pienempi, mutta miksei täälläkin pystyttäisi megatähtien konsertteja järjestämään niin, että se houkuttelisi suuria massoja naapurimaiden ihmisiä harrastamaan Suomi-turismia ja kiikuttamaan rahaa Lippupisteen lisäksi muihinkin yrityksiin.
VastaaPoistaOlen täysin samaa mieltä, että on tärkeää motivoida kauppoja antamaan enemmän hyllytilaa äänitteille. Mikään muu sitä motivaatiota ei kuitenkaan anna kuin vahva usko fyysisen äänitteen tulevaisuuteen. Nyt se usko on laantunut - niin kaupoilta, kuluttajilta kuin jopa suurelta osalta levyjulkaisijoistakin. Äänitealan pelastaminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa tarjontaa kaikilta alan ammattimaisilta toimijoilta. Keskinäisen selkäänpuukottamisen aika on ohitse. Se on kaikkien levyjulkaisijoiden etu että esim. monikansallinen Warner Music tuottaa kauppoihin hyvin liikkuvia massiivisia kokoelmakoosteita ja siltä osin taas taistelee laskevaa levymyyntiä vastaan. Ja toisinpäin, se on meidän kaikkien levyjulkaisijoiden tappio, että suomalainen levytuotanto on tänä vuonna ollut back-kataloginkin hyödyntämisen osalta varsin lamaantuneessa tilassa ja omalla toiminnallaan vauhdittanut äänitealan laman kasvua.
Kiitos keskutelun jatkamisesta
VastaaPoistaVäittelyä ekonomiasta lienee hedelmätöntä jatkaa, sillä kaikissa tapauksissa Madonna häviää tuon kamppailun kansantalousnäkökulmasta. Vaikka 50 henkeä olisi työskennellyt intensiivisesti viikon, on heidän palkkakulunsa henkilösivukuluneen luokkaa 30 000 euroa eli reilusti alle puoli prosenttia.
Jos olet lukenut Viihteenkotimaisuutalkoo- blogia, siellä nimen omaan kannustetaan pitämään CD hengissä, sillä maassa on vielä 15 miljoonaa CD soitinta. CD:n ostaminen on oltava helppoa ja siihen takuuvarma lääke on hinta ja helppo saatavuus.
On harhakuvitelma, että kotimainen toimija saa yhtä itsestäänselvästi tuotteet radioaalloille tai monopolisoituneisiin jakelurakenteisiin.
Back katalogi olisi pitänyt vapauttaa jo 90- luvulla ja erityisesti edullisesti, niin että piratismia ei olisi syntynyt. Nyt asenteet koko musiikkitarjontaan ovat vihamieliset. Toisaalta kestävä kehitys ja artistit tarvitsevat kipeästi uustuotantoa ja sen edellytyksiä.
Erkki Puumalainen
En malta olla kommentoimatta vielä paria asiaa.
VastaaPoistaKun katsomme vaikka merkittävimmän radiokanavan Radio Suomen viime vuoden 40 soitetuinta kappaletta, niin niistä enemmistö tulee neljän suurimman levy-yhtiön ulkopuolelta. Kuinka genrerajoittunutta radiosoitto nykyään on, se onkin sitten oma aiheensa.
Mitä jakelurakenteisiin tulee, niin monopolisoitumisesta puhuminen on sikäli omituista, että päinvastoin jakelutoiminnan keskittymisestä on siirrytty kilpailuun ja maassa toimii jo lukuisia varteenotettavia levyjakelijoita, joilla on kilpailukykyisesti myyntiverkosto kunnossa. Enää ei tarvitse olla jonkun PEC:in omistajayrityksen lähipiirissä saadakseen levynsä tavarataloihin.
CD-levyissä keskeistä ei ole hinta vaan hinta-laatusuhde. Poptorin lailla suuret levy-yhtiöt myyvät nykyään ahkerasti noin viiden euron hintaan kokoelmia, joilla on varmasti hinta-laatusuhde kohdallaan ja jotka tavoittavat sellaista yleisöä jotka eivät ikinä maksaisi 20 euroa levystä. Toisaalta jos tavaratalosta saa esim. 14CD:n ja kirjan laajuisen Tapio Rautavaara -boksin 50 eurolla, niin siinä se hinta-laatusuhde on vieläkin kovempi, vaikka hinta yksittäishalpiskokoelmaan nähden onkin kymmenkertainen. Ja kehityssuunta näyttääkin siltä, että samaan aikaan kun halpisjulkaisujen määrä lisääntyy niin myös arvokkaampia "luksuspaketteja" tehdään enemmän ja ne löytävät ostajansa. Cd-levyt tarvitsevat kirjojen lailla "pokkarinsa" ja "arvoteoksensa", mitenkään siis nyt halpojen levyjen laatua väheksymättä.
Näiden kommenttien myötä kiitän jälleen mielipidevaihdosta.
Hyvä näin
VastaaPoistaEhkä on hyvä päättää tämä keskustelu kiitoksiin. Täysin erilainen katsantokanta jalostaa argumentointia ja rikastaa keskustelua.
Olen usein ”aatetta” puolustaessani kuitannut oikeutukseni Tuntematonta lainaten; ”herrat ovat laskeneet kalorit ja kolarit, teillä ei voi olla nälkä”. Olen sen verran paljon artistien, muiden alan ammattilaisten ja kaupan kanssa tekemisissä ja tiedän, että muutoksen tarve on kirkuva.
Jos viihteen kysyntä on suurempaa kuin ikinä, laitekanta on suurimmillaan ja vapaa-ajan määrä vaan lisääntyy, levymyynti ei voi laskea. Ostovoimamme on lisäksi 80 lukuun verraten vielä todella suuri. Kauppa ei voi myöskään olla terve, jos hypermarketeissa ketjuohjaus ei mahdollista esim. Avainlipputuotteita valikoimiin. Kaikki, jotka jakelua ovat tarvinneet, eivät taatusti yhdy kantaasi. Tästä syystä meillä on oma jakelu. Yle lista voi satunnaisesti olla tuo mainitsemasi, mutta muut isot tuskin ikinä. Töitä riittää.
Erkki Puumalainen
Anteeksi vain, mutta mitä `kotimaista` tai Avainlippumaista on Elvis Presleyn tai Marilyn Monroen ceedeellä, Puumalainen?
VastaaPoistaterv. MusaMies2009