sunnuntai 26. huhtikuuta 2009

EU-parlamentti työskenteli 4 levy-yhtiön hyväksi

EU-parlamentti on valmis nostamaan levyjen suoja-aikaa 70 vuoteen. Satoja tuhansia Euroopan edunvalvonnan henkilötyötuntia on kääntymässä neljän jättiyrityksen ja Amerikan kansantalouden hyödyksi. On käsittämätöntä, että lainsäätäjä on valmis vahvistamaan levyteollisuudelle muuhun teollisuuteen nähden 350 % suuremman patenttioikeuden. Päätöksellä turvataan pikemminkin ilmaisia lounaita lobbareilta kuin muusikoiden etua, jollaiseksi asia naamioitiin. Kymmenet miljoonat muusikot saavat jaettavakseen lainsuojasta 20 %, kun neljä levy-yhtiötä saa 80 % saaliin. Kummelipolitikointi saa aivan uuden merkityksen. Artisti maksaa, sillä 60 - 70 lukujen kulta-aikojen omistaminen on satoja kertoja isompi ja turvallisempi bisnes kuin uustuotantoon panostaminen.


Kuolemansynti niittää satoa


Koko tekijänoikeuskeskustelu kumpuaa ahneudesta, jota ruokitaan muusikoiden iltalypsy mahdollisuudella. Totta kai sellainen kelpaa, ja näennäinen yksilön etu toimii tosiasiassa järjestövallan kasvattajana. Järjestövoimasuhteet tunnetaan. Luovan työn työnantajana voin vakuuttaa, että en tunne yhtään luovan alan tekijää, joka vaihtaisi täystyöllisyyden ja hyvän palkan määräysvaltaan ja taloudellisesti merkityksettömään jälkiprovisioiden kalastukseen. Mikäli Eurooppa haluaa kilpailla luovassa taloudessa, sen on otettava kilpailuaseekseen tekijänoikeusrodeon poistaminen. Olemme loputtomassa suossa, jos teollinen tai kaupallinen toimija ei voi ongelmitta teettää työtä ja rakentaa kehitystä kehityksen päälle. Työmies on palkkansa ansainnut ja liikemies riskisijoitetun pääoman tuoton. Ei niitä asioita voi sotkea myöskään niin, että rahajättien valtaosin 25 vuoden suoja-aikana omistukseen hankittua omaisuutta ja määräysvaltaa jatketaan perusteettomasti kabineteissa.


Ongelman ratkaisu on myös poliittista saamattomuutta


Ainoa ratkaisu on nostaa luovan työn arvostusta. Luovan työn panostus kotiutuu vasta vuosien mittaan, joten kohtuullinen suoja-aika on perusteltua. Uuteen ”Beatlesiin” panostaminen on taloudellisesti mahdotonta, sillä huolimatta lainsäätäjän halusta turvata arvo-omaisuus 70 vuodeksi, siihen tehdyt panostukset eivät ole yhteiskunnan rahoitusjärjestelmien piirissä. Kun kirvesmies työskentelee 10 000 tuntia, työn lopputuloksen arvo kaksinkertaistuu ja sitä vastaan saa pankista lainaa. 10 000 luovaa työtuntia ovat nolla-arvoista rahoittajille!? Ellei Työ- ja elinkeinoministeriö suostu kehittämään takausjärjestelmää tasa-arvoistamaan luovaa työtä, ulkomaiset pääomavaltaiset jätit haukkaavat ääni- ja kuvatallenteisiin sekä koko luovaan talouteen yksinoikeuden.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2009

10 VUOTTA, EIKÄ SUOTTA

Kotimaisuus, itsenäisyys sekä
tuotannon- ja markkinoinnin luovat ratkaisut
ovat ominta Poptoria. Tammikuussa 1999
CD-myynnin alkaessa vajota lansee-
rasimme CD-postikortit Cannesin
Midem-messuilla. Etsimme maailmalta
sisältöjä ja kumppaneita täyttämään
keksinnön asettamia vaatimuksia,
sillä CD tuo kortille lisäarvoa
vain täysipainoisena.

www.poptori.fi/musicard



Yhteistyön tekeminen ja markkinauudistus ovat mahdoton yhtälö

Alan jääräpäinen valinta uskoa oppeihinsa (jotka ovat vieneet sen toimintaedellytykset) pakotti meidät luomaan sisällöt itse. Päätös panostaa ykköshittien laadukkaaseen uudelleenäänitykseen, oikeaan hinnoitteluun ja laajan yleisön tarpeisiin on kerryttänyt meille mittavat kehittämisen resurssit. Pääomia paloi yli puoli Mannerheim elokuvaa.


Laillista tarjontaa laittomaan hintaan

Vaikka palautimme eilisen artistit kulta- ja platinalevykantaan ja saimme heille mittavan uuden nosteen, uiminen vastavirtaan teki Poptorista levybisneksen Timo Soinin. Ei voi olla oikea levy-yhtiö, kun puhuu kansan suulla!? Markkinahylkimisreaktio sai sairaalloisia, jopa lainvastaisia piirteitä. Ovia sulkeutui ja kilpailurikollisuus rehotti.


Kotimaisuustalkoot ovat turhaa työtä

Kotimaisuuden ymmärtäminen pitäisi olla kaikille itsestäänselvyys. Ellei työ- ja elinkeinoministeriö olisi ohjannut miljoonatukia ulkomaisten yritysten hyväksi ja opetusministeriö olisi mennyt äärimmäisyyksiin ÄKT:n lobbareiden hyysäämisessä, kotimaisuustalkoita ei olisi tarvittu. Toimiala oli jo niin ylensyötetty erilaisilla tekijänoikeuden rahastusjärjestelmillä, että se ryhtyi valmistelemaan CD-levyn viimeistä Joulua! Miksi tehdä työtä markkinoiden hyväksi, kun tekemättä tienaa paremmin?!

Ilman etujamme valvomaan palkattuja viranomaisia suomalaisilla viihteen ammattilaisilla olisi nyt enemmän töitä ja toimintaedellytyksiä!


Ympyrä sulkeutuu

CD-kortit ovat nyt valmiita markkinoille. Ministeriöiltä kysymme, missä olitte kaikki nämä vuodet? Suosittelemme talkooblogin kertaamista ja sopivan tehtäväkentän etsimistä. Opetelkaa IPR-omaisuuden ja luovan työn rahoittaminen, että alan työvoimalla olisi edes tasa-arvo. Puhekieli on aika muuttaa laatusanoista teonsanoiksi. Osaamattomien on tuottavampaa olla tekemättä mitään! Uskomme erittäin merkittävään CD-levyjen markkinakasvuun, jopa vientiin. CD-kortti on tästä vain yksi luova esimerkki. Viihde on luovaa taloutta ja elämysteollisuutta ks. www.poptori.fi/musicard

-Erkki Puumalainen

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Mikkostelunkin uhalla keisarilta on peitettävä kikulit!























Is This It!?


Musiikkibisnes kokoontui Helsinkiin otsikkoasiana musiikkivienti. Tapahtuma sai huomattavaa ja valitettavan kritiikitöntä medianäkyvyyttä. Miten EMI:n Wemppa Koivumäki voi aamutelevisiossa puhua Suomen vientityön edistämisestä ja kuinka Warnerin Tommy Page on sopiva konsultoimaan suomalaisia kilpailemaan monikansallisten yritysten valmiiksi jakamista markkinoista? Neljä kuukautta sitten Musex-vientirengas totesi viennin laskuun syyksi monikansalliset yhtiöt!


Suomalaista edunvalvontaa talutetaan korvasta


Työ- ja elinkeinoministeriön tuilla ja suomalaisten tekijänoikeustuotoilla perusteettomasti rahoitettu ja kartelliksi järjestäytynyt toimiala on härskiyden äärirajoilla vaatiessaan lisätukia. Tuet eivät ole millään tavoin lisänneet alan toimintaedellytyksiä, päinvastoin. Opetus- kulttuuri- ja työ- ja elinkeinoministerimme on vastuutettava verovarojen sekä veroluonteisten ja taiteilijoille kuuluvien varojen käytöstä. Vuosikymmeniä on kuljettu pelkkää alamäkeä, vaikka musiikin kysynnän kasvu on ollut suurempaa kuin ikinä!


Ei pankistakaan saa rahaa ilman liikeideaa


Ruotsin saavutuksia visioimalla ja väitteellä Suomen konseptien olevan jopa Ruotsia edellä, ei ole todellisuuspohjaa. Ulkomailla markkinat ovat yhtä lailla jaetut ja kavenneet. Ylisuojelevat lait pitää poistaa ja tuet on muutettava riskilainoiksi, jotta loppuu keinottelu ja kohdataan rehellinen kilpailu. Kartellien johtamalla bisneksellä ei ole muuta visiota eikä missiota kuin ahneus, muiden työllä eläminen, kuluttajien syyllistäminen ja nottinghaminsheriffimäisestä verotuksesta niskuroimisen leimaaminen vihollisuudeksi.


Palvelutuotanto lähtee kuluttajasta

Viime viikon MipTV-messu (jossa ei ollut muita suomalaisia levy-yhtiöitä) todensi, että ääni- ja kuvatallennebisnes yhdistyy ja se on pysyvästi siirtynyt 360 asteen logiikkaan. Tuottajien on ulosmittaamisten ja estelyjen sijaan otettava vastuuta uusien jakeluteiden kehityksen palvelemisesta. Menestys lähtee palveluketjujen ymmärtämisestä, kysynnän tiedostamisesta ja sen vaatimusten hyväksymisestä. Maailmanmestaruutta ei kannata yrittää, ellei ensin ole Suomen mestari. Sähköinen jakelu on sikahintaista ja kauppojen hyllyistä yli 80 % on levyjä, joita kukaan ei ole sinne pyytänyt. Kenenkä tontilla se omakehuemmagaaloissa julistettu osaaminen katkeaa?


Kenen joukoissa seisot?

Tietoisesti provosoiva Viihteenkotimaisuustalkooblogi on esitellyt malleja, joita ylimielinen toimiala osaa kritisoida vain väitteillä ”utopiaa, mahdotonta”. Alla olevassa ”mahdottomuudessamme” uskotaan 2,5 kertaista kasvuvaraan kotikentällä, kun taas tuo Ruotsiin vertaava kansainvälinen kauppa (jota ei osata) edellyttää 28 kertaista kasvua! Realististako?!


–Erkki Puumalainen