keskiviikko 25. helmikuuta 2009

Globalisaation peruskivi nojaa kansallisuuteen

7.1. esitetyn kotimaisuustalkoohaasteen sekä tämän blogin tarkoitus oli puhdistaa ilmaa kunnon tappelunkin uhalla. koska viihdealalta puuttuu jatkuvuus ja turvallisuuden tunne. Suomalaisilla on varmuudella samansuuntainen tahto, mutta omiin poteroihin kaivautuminen synnyttää pahimmillaan suuria riskejä.

Provosoituminen

Kun CD:lle manattiin viimeistä joulua ja hyvin käynnistynyt suomalainen musiikkivienti kääntyi laskuun, tuntui oikealta tuoda vuosia edustamamme toinen näkemys yleiseen tarkasteluun. Toivoin tahallisiin provokaatioihini enemmän kritiikkiä asian jalostamiseksi, eikä se ole vieläkään myöhäistä.


Globalisaatio = Neuvostoliitto

Nykylama todistaa, että globalisaatio ei ole kestävä kehitys. Se ei silti tarkoita rajojen sulkemista, vaan muutosta "suuren ja mah
tavan" hallintomalleista kansallisten voimavarojen vahvistamiseen ja niiden verkottamiseen maailmalla yhteiseksi kilpailukyvyksi.

Hyvä kokonaisuus on laaja joukko osatotuuksia

Absoluuttisen totuuden tietämisestä ei ole kyse, mutta pitkällä aikavälillä
syntynyt kokemus on tarjonnut asioihin helikopteriperspektiivin.
Kuten blogi osoittaa, markkinat tarjoavat viikoittain toimialaamme koskevaa kirjoittelua eli musiikki ja viihde ovat aina läsnä. Päivitämme jatkossakin blogia, mutta nyt keskitymme kotimaisen Joy-palveluverkoston kehittämiseen ja sen liittämiseen kansainväliseen yhteistyöverkostoon.

Meidän totuutemme

Luomme tarjontaa palvelemattomalle väestönos
alle, joten emme syö muiden markkinoita. Perusperheitä palveleva verkostomme rakentuu, kaupan turismin ja joulupukin ympärille, mutta kohtaa kasvokkain ihmiset lähikaupassa. Seuraa markkinointirakenteen kehitystä demosta toimivaksi systeemiksi.

Meidän kokonaisuutemme

Aloitusportaali on Joulupukin postikortti.
CD-levyjen ROM-raidalle täysimittaisena ja parempilaatuisena. Toinen rakenne luodaan turismille ja kolmas päivittäiseen tiedonvälityksen ja kaupankäyntiin. Tiedonvälityksen ja palvelun verkostoituminen lyhentää kysynnän ja tarjonnan välimatkaa.

Hyvää Kalevalanpäivää,
–Erkki Puumalainen




sunnuntai 22. helmikuuta 2009

ANTEEKSI HERRA SOTAMARSALKKA!


Olemme tulosvastuun varjolla tyystin unohtaneet vastuun siitä tuloksesta, jonka Te joukkoinenne meille hankitte. Tulos takasi meille sananvapauden ja oman kulttuurimme säilymisen. Saitte 30.11.1939 johdettavaksenne varustelemattomat sotajoukot. Silloinkaan ei nähty metsää puilta, vaan maamme turvasi 1932 tehtyyn hyökkäämät-
tömyyssopimukseen.






Väärin sodittu?


Määräämänne sota-ajan viihdytysjoukot loivat kansalle henkisen selkärangan, joka kantoi sodan ja vielä raskaan jälleenrakennuksenkin ajan. Samat joukot synnyttivät Suomeen menestyvän ja legendaarinen viihdeteollisuuden, jonka desantit höynäyttivät myymään laman alla pilkkahinnalla ulkomaille. Entiset fazerilaiset julistivat TV:ssä artistien ilonpäivää sekä kaivattujen lisäresurssien tulemista Warnerin ostettua lähes koko musiikillisen kansallisaarteistomme!? ”Suomipoika meni hakemaan leipää”!


Tulos ja ulos


Naapurimaamme perusti Svenska Aeroplan AB:n 1937, niin ikään sotien vaikutuksesta ja kansakunnan hyväksi. GM osti kukoistavan bisneksen ja tappoi saabismia aiheuttavan viruksen, koska tärkeimmille tuotantolinjoille oli turvattava ensisijaiset markkinat Euroopassa. Savuttava Saab saa nyt mennä, koska tätä se globalisaatio on, myös Suomessa!


Omistusoikeus muistoonne on kaupan

Barak Obama ilmoitti yhdeksi USA:n talouskasvun kulmakiveksi tekijänoikeudet. Oikein jännittää lisääkö se pontta tekijänoikeuskeskusteluun kun joku ”asiantuntija” luulee sen tarkoittavan taaloja Eurooppaan, eikä euroja jenkkeihin? Elokuvanne kyseenalaistuminen kansainvälisen pääoman vetäytyessä on Suomelle suuri mahdollisuus. Varsinkin kun työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen jo syksyllä uhosi panostusta luovaan talouteen. Meillä viihdepelleillä olisi nyt paljon syöttöjä lapaasi Erkki!


Olisiko viimein henkisen maanpuolustuksen paikka?

EU-mittasi luovan talouden jo suuremmaksi kuin autoteollisuus. Pitäisikö Suomen pärjätä tässä jättikasvuisessa modernissa taloussodassa vain sanan säilällä ja kuviteltu kokardi otsassa? Mikä äänite- ja elokuvatuotannossa ei olisi ministeriön hallinnoimaa kotimaista työtä tai elinkeinotoimintaa? Miksi ylipäätään kulttuuritallenteissa pitää olla ulkomaisia saaliinjakajia? Mitä eroa on kotimaisella luontokuormattomalla viihdeteollisuuden panostuksella verrattuna esim. miljardiriskiin uppoavassa varustamobisneksessä Karibialla? Olisko nyt jo syy kääntää vuosituhatta?

–Erkki Puumalainen

puheenjohtaja
Tikkurilan reserviupseerikerho

neuvottelukunnan jäsen
Suomen Sotaveteraaniliitto

toimitusjohtaja
Poptori Oy


Uutisointi julkisen rahoittajan miljardiriskeistä
http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/talous/142188.html

Taisteluun tuulimyllyjä vastaan?

Vastaus minulle esittettyihin kysymyksiin koskien surullisen hahmon ritaria on: http://viihteenkotimaisuustalkoot.blogspot.com
Nyt voi turvallisesti tulla mukaan, kun myllyn siivet eivät enää pyöri.



JARNO SARJANEN 1945 – 2009 IN MEMORIAM

Jarno Sarjanen menehtyi viime Lauantaina Meilahden
sairaalassa vaikean sairauden murtamana. Viime vuodet
Jarno vietti seestynyttä eläkeläismuusikon elämää
ilman vetäytyneen muusikon ”ammattitauteja”.
Jarno oli kiistaton kantrikingi, joka nautti
varauksetonta arvostusta fanijoukoissaan...


Katso lisää:
www.poptori.fi

YLE

keskiviikko 18. helmikuuta 2009


Kotimaisuustalkoiden on mahdoton olla ottamatta kantaa kahteen tämän viikon isoon tekijänoikeuskiistaan. Pirate Bay:n syyttäjältä sotkeutuivat pasmat, sillä asia on juristeillekin niin outo, että ei tiedetä mistä syyttää ja ketä. Facebook puolestaan meni liian pitkälle yrittäessään varastaa ihmisten sisällöt kuin konsanaan Klondyke-aikaan.

Eräs tämän blogin keskeistä päämäärää on muuttaa monimutkainen viihdebisneksen viidakko arkikielelle. Maailman marssijärjestys on näet se, että miljardiyhtiöt ostavat ja ottavat määräysvaltaa alueilla, joissa yhteiskunnat eivät osaa luoda lakien kautta suojarakenteita. Pahinta on se että mediajäteillä on suvereeni vaikutusvalta lain kehityksessä EU-parlamentista lähtien.

Kun levy-yhtiö vaatii taiteilijoilta nimen paperiin, se riistää samalla omistusoikeuden ihmisen luovaan panokseen tietyksi ajaksi. Peruste on selvä, sillä panostus vaatii turvan takaisinmaksulle. Kun isot pörssiyhtiöt ostivat lähes kaikki suomalaiset levy-yhtiöt tekijänoikeuksineen, kauppahinta määriteltiin sen ajan arvonmäärityksen mukaan ja sen materiaalin tuottajat ovat pelanneet aikansa pelisäänöillä. Tapio Rautavaaralta ei kysytty haluaako hän laulaa amerikkalaisen yhtiön hyväksi!

Kun suoja-aikoja jälkeenpäin rukataan ilman uutta taloudellista panosta ja laajempaa sopimista, se on kulttuuriomaisuuden riisto eli varkaus. Varkaat ovat siis nyt keskenään tukkanuottasilla. Tekijänoikeuksien merkittävänä omistajatahona seuraan huvittuneena ”piraattiryhmien” provokaatioita ja sen seurauksia, kun levy-yhtiöt nousevat takajaloilleen. Olen täysin vakuuttunut, että mitään piratismia ei olisi jos toinen osapuolista olisi ”varastanut” kohtuudella.

Me emme ole ikinä kärsineet piraattiongelmasta, vaikka miljoonat ihmiset levyjämme ostavat ja haluavat. Uskomme myös siihen, että vain tekemällä työtä saa pyytää palkkaa. Jos emme osaa luoda omaa lisäarvoamme kuluttajan ja taiteen välille, on oikein että meiltä riistetään ansioton verotusoikeus. Levyjen kuuluu olla myytävänä, eikä koodeina arkistoissa kasvamassa ansiotonta korkoa.

–Erkki Puumalainen



perjantai 13. helmikuuta 2009

AUTETAAN MILJARDÖÖRIYSTÄVÄMME TAKAISIN KOTIIN

Yhteisösivuja kohahduttanut otsikkoaihe ylittää uutiskynnyksen, kun se kohdistuu 10 000 Somaliin. Samanaikaisesti elämme historiamme vaikeaselkoisinta talouskriisiä, jonka syynä on yksinomaan liike-elämän globalisaatio ja sen mittaamaton ahneus. Asosiaalisesti käyttäytyvä henkilö on taustastaan huolimatta voitava ohjata maan tavoille tai jopa karkottaa maasta, mutta rasistinen ja vain pieneen ryhmään pakolaisista kohdistuva ajojahti ei poista nykyistä pahoinvointiamme.

Miksi kukaan ei uskalla puuttua niihin maahanmuuttajiin, jotka 90-luvun lamaa hyväksikäyttäen ostivat vaikeuksissa olevat liiketoimintamme pilkkahintaan ja nyt ulosmittaavat niillä kansantaloutemme kuiviin. Kaupunkeja, joihin Suomessa alueellisina kehityshankkeina tietoisesti panostettiin, tuhotaan kvartaalitalouden alttarille. Ihmiset kautta maan elävät peloissaan veitsi kurkulla, milloin on minun vuoroni "saada pataan". Suomalaiseksi naamioitunut "Muka-Pekka" syö kaikissa pöydissä vieden markkinavoimilta vaikutusvallan kylvämällä pelkoa, tuhoa ja kuolemaa. Eikö liike-elämältä voi vaatia sivistystä ja tapakasvatusta? Eikö myös sen ole sopeuduttava suomalaiseen kulttuuriin ja arvomaalimaan, johon kuuluu ihmisistä huolehtiminen ja hyvinvointivaltiosääntö? Hyvin käyttäytyvät monopoli- ja kartellivapaat toimijat olkoot tervetulleita rehelliseen kilpaan kansalaistemme palvelemisessa. Muut saa saattaa rajan taa.

Viihteen kotimaisuustalkoot perustettiin musiikkibisneksen ongelmia käsitteleväksi foorumiksi, mutta sen avulla voi hahmottaa miten pienenä vähemmistönä suomalainen enemmistö on. Omaksi iloksemme luotu viihde on hyvinvointia, josta ei pidä maksaa huviveronkorotuksia ulkomaille.

Poptori Oy

Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja

maanantai 9. helmikuuta 2009

Maailman suurin rahahuijaus!?

Yhteiskunnan edunvalvonta horjuu?

Eduskunnan suuri valiokunta moitti viime perjantaina opetusministeriötä tiedon kätkemisestä ja se pelkää Suomen vaikutusvallan kaventuneen oleellisesti tekijänoikeuden pidentämistä koskevan lain valmistelussa. Hanke ei ole pienten piirien pikkuasia, sillä Euroopasta ollaan puhaltamassa oikeudet kulttuurihistoriaan ja yli sadan miljardin bisnes. Oikeutettu kansanomaisuus yritetään kammeta neljälle jättiyritykselle kansojen omien edunvalvontakoneistojen avulla!


Jatkamiselle ei taloudellista eikä moraalista perustaa


Ne ikäluokat, joiden musiikit ovat vapautumassa ovat ne jo kerran kuolettaneet. Oikeudet on valtaosin saatu haltuun yritysostoilla, eikä niihin ole tehty lisäpanostuksia. Niiden arvoja määriteltäessä suoja-aika on ollut 25 vuotta tai lyhyempi. Omistus on jo kaksinkertaistunut kun suoja-aika onnistuttiin 90-luvun alussa sumuttamaan lainmuutoksella 50 vuoteen. Lainmuutoksen seurauksena muusikot ovat nyt köyhempiä kuin koskaan, levybisnes on luhistunut ja lähes jokainen yritys tai yksityinen kansalainen on tekijänoikeusterrorin uhri.


Muusikot on sotkettu petollisesti hankkeen kilveksi!


Gigaluokan lobbauskoneistot sotkevat ministeriön ja valiokuntien ajatukset ajamalla hanketta muusikon etuna. Kyse on yksinomaan tallennekaupasta ja oikeuksien suomasta määräysvallasta. Lue maan johtavien tekijänoikeusasiantuntijoiden lausunnot:


Professori Jukka Kemppinen
Professori Pekka Gronov
Sekä blogikeskustelu

Ajoitus?


Hanke ajankohtaistui, kun 60-luvun rikas tarjonta on taas vapautumassa kansanomaisuudeksi. 50-luvun tallenteita voi jo jatkojalostaa vapaasti moderneihin formaatteihin (kuva). Kauppa ja musiikin tekijät saavat niistä merkittävää lisätuloa, kun palvelemattoman kansanryhmän tuotantoja tuotetaan saataville. Globaaleille yritysjäteille oikeuksien omistaminen on isompi bisnes kuin niiden työläs jalostus ja jakelu.


Mitä tarkoittaa tuotejalostus?


Tekijät ovat tarkoittaneet musiikin käyttötavaraksi ja kuulijoiden iloksi, ei keinotteluvälineeksi. Viihteen tehtävä on viihdyttää, ja kun se tehdään oikein, se palkitaan. Maailma ei hyödy Bill Gatesin miljardeista, vaan Linus Torvaldsin kaltaisista näkijöistä, jotka eivät panttaa kehitystä. Kun vapaa musiikki tuotetaan kansallisen maun mukaiseksi, siistitään teknisesti, tehdään myyvä ulkoasu ja saatetaan ihmisten ostettavaksi käypään hintaan, syntyy työtä ja laajempaa tarjontaa levyhyllyihin.


Markkinamenetyksen laskentakaava

Ikivihreä tuotanto myy 5 000 kpl vuosi (ka.) ainakin 10 vuoden ajan. 60- ja 70-luvun materiaaleista saa helposti 1 000 eri koostetta, joten 20 vuoden lisäaika oikeuksiin merkitsee Suomelle 250 milj. euron markkinamenetystä. 50 000 kpl myynnillä uudenkin äänitteen tuotantokulu on max. 60 senttiä ja levy voidaan myydä kannattavasti kuluttajalle 5 eurolla. Oikeuksista vapaan materiaalin hyödyntäminen ei ole hyväksikäyttöä, vaan tärkeä palvelu laiminlyödylle kuluttajakunnalle.

Lopuksi


Lisäaikaa yritetään ajaa 95 vuoteen, jolloin Suomi menettäisi yli 560 milj. euron myynnin. Tukku- ja vähittäiskauppa 235 milj. euroa, alv yli 100 milj. euroa ja Teosto lähes 40 milj. euroa. Lopulla elätetään suuri joukko graafikoita ja äänenkäsittelijöitä. Siirrettäessä puhallus Euroopan mittakaavaan, luvut voi kertoa sadalla. Patenteissa suoja-aika on max. 20 vuotta, oli keksintö mikä hyvänsä. Lääkepatenteissa kehitys kulkee jo toiseen suuntaan, mutta niitä asioita ajaakin laajempi kansanrintama.


Poptori Oy

Erkki Puumalainen

050 625 15

torstai 5. helmikuuta 2009

Kotimaisuustalkoot puuttuu lasten hyväksikäyttöön!

Levytuotannon vähiten kuultu kuluttajakunta on lapset. Mikään radioasema ei palvele lasten tarpeita, ja aikuiset tuottavat sekä ostavat lastenlaulut oman maailmankuvansa mukaisesti. Se maailmankuva on useiden markkinakoneiden murjoma, sillä aikuinen tekee valintoja omissa hankinnoissaankin sen perusteella, mikä kulloinkin on ”pinnalla”.

Seireenien kutsu


Hauskoista teksteistä huolimatta aikuisten melodia ja discokomppi on lapselle vieras. Englanninkielisen discohitin imitointi ei ole merkki lapsen poikkeuksellisesta kehityksestä vaan kesken jääneestä lapsuudesta. Markkinakone karvaa ylhäältä, eli synnyttää addiktiota kaupallisuuteen.


Kysyntä ja tarjonta kohdalleen

Alle 10-vuotias on vielä selkeästi lapsi. Lapsia on enemmän kuin teinejä, minkä johdosta lasten levyhyllyihin tarvitaan leveyttä, eikä massamyyntituotteita. Lasten tuotannot ovat tärkeää ajankuvaa ja kulttuuriperimää, jonka lapsi voi aikuisena siirtää omille lapsilleen.



Mummo tietää

Mummolan satutuokiot ja yhteisölliset piirilaulut kasvattavat lapsen arvomaailmaa. Aidot, sydämestä syntyneet lastenlaulut pidentävät lapsuutta ja luovat turvallisuudentunnetta sekä vahvistavat lapsen itsetuntoa. Jos lasten sisältöjä tuottaa monikansallinen rahantekokone, niin lapsi omaksuu myös niiden ympäristövaikutteet. Laulu ja leikki ovat lasten työtä, ja niistä tulee heijastua lapsen omaan käsitys- ja kokemuspiiriin kuuluvia asioita. Kumpi on lapsellesi turvallisempi kulttuurivaikuttaja Walt Disney vai kotoinen Joulupukki?

Suomalaiset hyväntekijänä

Globalisaation pyörää voi myös kääntää. Vanha kunnon lasten kirjakasetti on saanut uuden suunnan Suomesta. Lasten Hybridimedia on saanut valtaisan hyvän vastaanoton eri puolilla maailmaa. Siltä puuttuu vain ne markkinointiresurssit, joilla Disney neljännesvuosisata sitten loihti perinteiset sadut uudelleen eloon. Tutustu hybridimediaan www.poptori.fi/PD


Elvis ry:n vetoomus lastenmusiikkiin Selvis-lehdessä

-Erkki Puumalainen

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Euroviisuissa dopingkäryä?

Koska kyse on nimenomaan kansallisesta kilpailusta, Kotimaisuustalkoita kaivataan myös Euroviisuihin. Kokemukseni levy-yhtiön edustajana viisujen loppukilpailussa Göteborg 1985 Sonja Lumme - Eläköön Elämä sekä Dublin 1994 Cat Cat - Bye Bye Baby, antavat tarvittavaa näkökulmaa. Etuoikeutenani olivat upeat artistit ja ikivihreiksi kohonneet hitit, joista Sonja, elettäessä ns. vanhan liiton aikaa, sijoittui peräti yhdeksänneksi loppukilpailussa.

Sonja Lumme - Eläköön Elämä, Göteborg 1985

Cat Cat - Bye Bye Baby, Dublin 1994 (video)


Kisa muuttui lain vastaiseksi

Poptori pyrki hyödyntämään viisukokemustaan laittamalla eksoottisen Syksyn Sävel -95 -voittajabändinsä Pelimannet sekä vahvasti Euroopan latinobuumiin vastaavan Bailare-kappaleen viisutarjokkaaksi syksyllä -95. ÄKT:ssa kieltäydyttiin ottamasta nauhaa vastaan sillä perusteella, ettei Poptori ollut ÄKT jäsen! Valitimme kilpailulain rikkomisesta kilpailuvirastoon ja sieltä tuli luonnollisesti selvä voitto (Ratkaisu 1097/61/1995 / 15.5.1996), mutta Euroviisuvoitto menetettiin.

Voittajakin häviää

Suomen kaikkien aikojen makein voitto oli Lordin menestys. Tomi Putaansuun vastavirtaan uinut unelma näytti närhen munat epäilijöille. Suruksemme saimme lukea viime vuonna, että Lordi-yhtiö kirjasi mittavan tappion maailmankiertueiltaan. ”Artisti maksaa” ei ole enää kummelivitsi edes huipulla.

Mitä viisusta jää käteen?

Euroviisut ovat monikansallisille levy-yhtiöille lottovoitto. Mittaamaton julkisuus ja levynjulkistus PR, joka vieläpä tuottaa rahaa. On yhdentekevää, mitä kisa tuo musiikkiin, sillä nyt etsitään ilmiöitä ja niille kansainvälistä markkina-arvoa. Harva pystyy luettelemaan viittä Suomen viisuedustajaa CatCatin jälkeen. CatCatin muistaa jokainen Suomen kaikkien aikojen eniten myytynä ja suosituimpana ”viisuluuserina”.

Kaikki keinot ovat sallittuja

Huhuttiin kuinka Sony BMG masinoi äänestäjiä monin eri tavoin. Mm. suositussa Facebookissa oli 1168 jäsenen ”Waldo's People Suomen Euroviisu edustajaksi 2009” -ryhmä, joka pitkin Lauantaipäivää masinoi ihmisiä äänestämään. Ykkösen ja kakkosen ero voi syntyä yksistään tämän kokoisen ryhmän toimesta. Viisuäänestyksessä kuultiin olevan muutakin palaneen käryä. Ottamatta kantaa huhuihin tai siihen voittiko paras, tällaiseen spekulointiin ei saa jäädä edes teoreettista tilaa.

Neuvostoliitto elää!

Kirjoitin Waldon kannattajasivulle Facebookiin muutamalla sanalla yllä olevia kokemuksiani mielestäni ihan rakentavaan henkeen. Tyrmistyin, kun kirjoitukseni poistettiin ilmoittamatta siihen mitään syytä. Aikomukseni ei ollut kommentoida viisuja blogissamme, mutta nyt tuli pakko.

Anteeksi ja kiitos!

-Erkki Puumalainen