Katso kotimaisuuspaneeli Lavakauden päättäjäisistä Ikaalisissahttp://www.floobs.com/videoclip.html?id=15120
Kotimaisen viihteen puolesta
Katso kotimaisuuspaneeli Lavakauden päättäjäisistä Ikaalisissa
Kapea tarjonta, korkea hinta, soittolistat, vaikea saatavuus ja kilpailun puute ovat haasteita, eivät syitä jättää 15 milj. CD-soitinta ilman sisältöjä.
Tällä otsikolla Tommy Taberman käytti puheenvuoron Eduskunnan kyselytunnilla 10.5.2007 puolustaessaan enemmistökansanedustajien kantaa tekijänoikeuksien suoja-ajan jatkamiseksi 95 vuoteen. Ellei kantaan liity viime aikoina puhuttua vastiketta, hän todistaa poliittisen vallan kulkevan täysin kansainvälisen suurpääoman johdateltavissa ja siten tarpeesta laittaa edustajamme kansantalouskursseille. 
Lähihistoriamme suurin trauma käynnistyi päivälleen 70 vuotta sitten. Se synnytti loputtomat määrät kysymyksiä, jotka jäivät vastauksia vaille. Taustalla ei ollut ihmiskunnan tahtotila, vaan sairaat ideologiset valtapyrkimiset.
Onko perussuomalaisuus retoriikkaa, pettääkö Kepu vai ylikansallinen Kokoomus, vihertääkö kateus punan ja haalistuuko vihreys lobbausvoimiin tai johtaako maata ruotsalainen eliitti vai KMS-veljet? Tämäkin kirjoitus haluaisi olla positiivinen ja rakentava.
Suomi elää syvää näköalatonta aallonpohjaa. Stora Enso vetää mattoja jalkojen alta, ja kansa vaatii ammattiliittojen suulla päitä vadille. Ennen kuin kriisi eskaloituu veljessodaksi, meidän tulee käydä laajempi talkookeskustelu. Kysyntä vaatii pohjahintoja ja tarjonta yrittää vastata huutoon. Kasva tai kuole sääntö ei anna liittojen vaatimaa valinnan tilaa. Pörssiyhtiöiden päätöksiin voi reagoida vain luopumalla omistuksesta tai ostaa muut osakkaat ulos. Valtio kantaa vastuun rahoittamalla syntyvän työttömyyden kustannukset. Valta ja vastuu ovat toistensa vastepari ja keskustelua voidaan käydä siitä, onko valtio-omistamisen riski järkevää jakaa muiden kanssa. Maamme ja teollisuutemme on myyty. Ilman uutta Suomeen suuntautuvaa tulovirtaa tai täällä virtaavan suomalaisen rahavirran kääntämistä kotiinpäin, muutumme banaanivaltioksi.
Toivoin asiaa tuntevalta uudelta työministeriltä avausta, jonka hän teki (HS 31.7) luovan yrittämisen ongelmista. Luova talous on kasvanut ”salaa” maailmantalouden veturiksi, mutta viihde on myös keskeinen tekijä arjen jaksamisessa. Viihteen työllistämisvaikutus on lisäksi exponentiaalinen, koska artistin keikkasuosio on suorassa suhteessa levytyksiin.
Musex organisaation vienti- ja kiertuetukien ympärille syntyneen keskustelun vastakkainasettelu ei muuta tosiasiaa tukien tuottamista surkeista tuloksista. Uskon kyllä joidenkin tukien puolestapuhujien aitouteen työnsä puolesta, mutta heidän ulottuvillaan ei tunnu olevan kaikki tieto itselleen parhaan päätöksen synnyttämiseksi. Neljällä monikansallisella jättiyrityksellä on suvereeni vaikutusvalta kaikissa näennäisesti demokratiaa heijastavissa organisaatioissa. He saavat projekteilleen tuet kaikista mahdollisista tukimuodoista ja mikä pahinta, tuki on 100 % subventiota ulkomaille kansainvälisen yrityksen liiketoiminnan hyväksi.
Yksikään vientihanke ei ole mahdollinen eikä siihen ryhdytä yksistään tuen takia. Sen sijaan tuhansia arvokkaita hankkeita jää toteutumatta, kun ei ole rahaa viedä niitä kilpailukykyisesti päämääriinsä. Tukijärjestelmä ei sovi markkinatalouteen, sillä kaikkiin tukiin syntyy ennen pitkää kähmintää. Nyt on viimeinen hetki puuttua viihteen kritiikittä versoneeseen tukiviidakkoon, sillä suomalaiset kuluttajat tai viihteen ammattilaiset eivät ole niistä juurikaan hyötyjä saaneet. Yksistään tämän seikan pitää olla riittävä suuri syy nykyjärjestelmien lakkauttamiseen. Tuet pitää poistaa ja tilalle on luotava koko projektin kattava 10 vuoden riskirahoitusjärjestelmä, johon tuottajayritys panostaa kolmanneksen, työ- ja elinkeinoministeriö kolmanneksen ja tekijänoikeustukijärjestelmät loput. Yrityksen riski ylläpitää kontrollin, ministeriötuki alan työllisyyden ja tekijänoikeusvarat laajemman kulttuuritarjonnan, eli tappionkin tullessa syntyy voittoja. Kun projekti osoittautuu kannattavaksi, mikä on ilmeistä kun se voidaan huolella toteuttaa, laina maksetaan takaisin ja raha palautuu kiertoon mahdollistamaan uutta elämää.
Erkki Puumalainen
