Levytuotannon vähiten kuultu kuluttajakunta on lapset. Mikään radioasema ei palvele lasten tarpeita, ja aikuiset tuottavat sekä ostavat lastenlaulut oman maailmankuvansa mukaisesti. Se maailmankuva on useiden markkinakoneiden murjoma, sillä aikuinen tekee valintoja omissa hankinnoissaankin sen perusteella, mikä kulloinkin on ”pinnalla”. Seireenien kutsu
Hauskoista teksteistä huolimatta aikuisten melodia ja discokomppi on lapselle vieras. Englanninkielisen discohitin imitointi ei ole merkki lapsen poikkeuksellisesta kehityksestä vaan kesken jääneestä lapsuudesta. Markkinakone karvaa ylhäältä, eli synnyttää addiktiota kaupallisuuteen.
Kysyntä ja tarjonta kohdalleen
Alle 10-vuotias on vielä selkeästi lapsi. Lapsia on enemmän kuin teinejä, minkä johdosta lasten levyhyllyihin tarvitaan leveyttä, eikä massamyyntituotteita. Lasten tuotannot ovat tärkeää ajankuvaa ja kulttuuriperimää, jonka lapsi voi aikuisena siirtää omille lapsilleen.
Mummo tietääMummolan satutuokiot ja yhteisölliset piirilaulut kasvattavat lapsen arvomaailmaa. Aidot, sydämestä syntyneet lastenlaulut pidentävät lapsuutta ja luovat turvallisuudentunnetta sekä vahvistavat lapsen itsetuntoa. Jos lasten sisältöjä tuottaa monikansallinen rahantekokone, niin lapsi omaksuu myös niiden ympäristövaikutteet. Laulu ja leikki ovat lasten työtä, ja niistä tulee heijastua lapsen omaan käsitys- ja kokemuspiiriin kuuluvia asioita. Kumpi on lapsellesi turvallisempi kulttuurivaikuttaja Walt Disney vai kotoinen Joulupukki?
Suomalaiset hyväntekijänä
Globalisaation pyörää voi myös kääntää. Vanha kunnon lasten kirjakasetti on saanut uuden suunnan Suomesta. Lasten Hybridimedia on saanut valtaisan hyvän vastaanoton eri puolilla maailmaa. Siltä puuttuu vain ne markkinointiresurssit, joilla Disney neljännesvuosisata sitten loihti perinteiset sadut uudelleen eloon. Tutustu hybridimediaan www.poptori.fi/PD
Elvis ry:n vetoomus lastenmusiikkiin Selvis-lehdessä
-Erkki Puumalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti