Artistin eksistenssi eli olemassaolo kytkeytyy vahvasti julkaistuihin levyihin. Voidaan sanoa, että artisti on niin haluttu kuin hänen uusin levynsä. Tästä syntyy monimutkainen syy-seurausasetelma, jota hyvin harva tulee miettineeksi.Monikansalliset levy-yhtiöt ovat ryhtyneet nyt myös ohjelmatoimistoiksi tai ainakin he ovat tulonjaossa keikkamyynnin kanssa. Niin kutsuttu 360 asteen -artistisopimus kattaa levysopimuksen lisäksi kaikki mitä artisti tekee. Jopa Muusikkojen liiton entinen puheenjohtaja kritisoi taannoin jyrkästi tätä kehitystä Muusikko-lehdessä koko sivun kokoisella kirjoituksella. Siksi on erikoista, että liitossa ei havahduta huomaamaan virtaavien vesien vaarallisuutta.
Jokainen pystyy havaitsemaan kuinka suuret maailmatähdet, joita ei ennen Suomessa näkynyt, käyvät täällä miltei vuosittain. 200 euron lippuhinnatkaan eivät estä täyttämästä katsomoita, kun nämä gigaluokan tapahtumat tyhjentävät pajatsoa. Matkustuskuluineen ennen useamman vuoden elävään musiikkiin käytetty budjetti hupenee yhdessä konsertissa, vaikka lähes aina kyseessä on uuden levyn julkisuus- ja PR-kiertue. Sama harvainvalta toteutuu myös suomalaisilla keikkamarkkinoilla. Kalliit kärkiartistit vievät viihdebisneksen rahat ja pienillä budjeteilla tuotetut ”korvikeohjelmat” vievät uskottavuuden ja paikallinen ravintola/huvielämä kuihtuu.
Erkki Puumalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti