Levyjen hintakupla on etäännyttänyt kysyntää ja tarjontaa toisistaan koko CD-levyjen olemassaoloajan. Markkinoiden olisi alenemisen sijaan pitänyt kaksinkertaistua, sillä paremmin ääntä toistava CD loi kuluttajille tarpeen hankkia uutuuksien lisäksi myös vanha musiikki uudessa formaatissa. Ahneus ja rahastustemppuilut loivat toimialakehittämisen sijaan sodan kaikille rintamille.Levyaletemppu eriarvoistaa ja lopulta tappaa
Kansalaisten maksamilla tekijänoikeuskorvauksilla Esekin kautta rahoitettu Levyale on oikeusmurha, sillä vain valitut levy-yhtiöt saavat siitä hyödyn. Samoin aleen pääsee mukaan vain osa kaupoista. Valintaa tekivät monopolien kilpailurauhaa vaalivat jakelijat, jotka käyttivät alea kilpailuetunaan. Isoin bisnes tuli, kun 500 kauppaliikettä subventoivat hyväuskoisina levymonopoleja alennettunakin ylihintaisen aletavaran miljoonaostoilla.
Tappiotaattu bisnes on estänyt levy-yhtiöiden kehityksen
Myymättömät tavarat jäävät kaupanportaan tappioksi. Joku muu ne aina maksaa muodossa tai toisessa. Kauppaa monin tavoin haittaava tekijänoikeusmaksujen laajeneva kanto rahoittaa alati kasvavaa epäoikeudenmukaisuutta. Epäonnistunut Levyale on todennäköisesti kulkenut tiensä päähän, mutta lainvalmistelu työstää jo tappiotakuu- ja monopolioikeuksia laajentavaa lakia.
CD-levyn oikea hinta?
Kysynnällä on oltava vaikutus tarjonnan kehittämiseen. Levyn oikea kuluttajahinta on yksi euro eli se minkä tyhjä levy kaupassa maksaa. Se on valmistettu ja toimitettu kaupan hyllyyn sisältäen jopa tekijänoikeusmaksun. Kiistelty ylihinta on sisällön oikeuden yliarvottamista. Jos siinä ollaan kohtuullisia markkinat moninkertaistuvat, sillä kohtuuhinta perus CD-tallenteille on 5 euroa ja sillä ne menevät lentäen kaupaksi, jos sisältö luodaan ostamisen arvoiseksi.
Ei pidä uskoa puheisiin, sillä vain teot kantavat!
Myös minä vedän näillä kirjoituksilla kotiinpäin, vaikka uskon rehellisen kilpailun tuomaan parempaan lopputulokseen. Demokratian toimivuus on vastavoimien tasapainoa, ei yhden asian liike. Ulkomaisen ja kotimaisen levybisneksen intressit on minimissään tasapuolistettava. Ulkomaisen yhtiön rehellinen työ on maksimoida maasta saatava raha, eikä se saa miettiä mitään muuta. Kotimainen teollisuus puolestaan kilpailee tuotanto-osaamisellaan ja koko väestön tarpeet tiedostaen.
Kyse on myös tuhansista kaupan ja luovan alan työpaikoista
Kun CD-bisnestä tuhotaan, ollaan Suomesta hukkaamassa 100 miljoonan euron vuotuinen bisnes. Kun sitä ei ole kehitetty, sama määrä on jo menetetty. Sillä erolla mitä toimiala on nyt ja mitä se voisi olla, saadaan jokaisen äänilevyjen kanssa työtätekevän palkat tuplattua sekä luotua tuhansia uusia työpaikkoja. Lisäksi kuoleman tie kääntyy nousuksi ja kansalliseksi kilpailukyvyksi maailmanmarkkinoita myöden.
–Erkki Puumalainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti